Hiljaa rivissä

KU-VIIKKOLEHTI 1.8.2008

Pekingin olympialaisiin matkaavien urheilijoiden valmistautuessa viimeistelyharjoituksiinsa ihmisoikeusjärjestöt ovat jo lähteneet loppukiriin, jotta urheilusuoritusten lisäksi myös isäntämaa Kiinan ihmisoikeustilanne olisi kisojen aikana maailman uutisvälineiden huomion kohteena.

Amnesty Internationalin alkuviikosta julkistaman raportin mukaan Kiina näyttäisi käyttävän olympialaisia verukkeena toisinajattelijoiden vaientamiseen ja Pekingin puhdistamiseen epätoivottuina pidetyistä ihmisistä. Pyrkimyksenä on antaa kisavieraille kuva Kiinasta harmonisena ja vakaana maana.

Puhdistuskampanjan kohteena ovat etenkin ihmisoikeusaktiivit sekä tuhannet ihmiset, jotka ovat tulleet pääkaupunkiin hakeakseen muutosta paikallisviranomaisten tekemiin päätöksiin. Valitusten syynä voivat olla maksamattomat palkat, rakennushankkeista tai viljelymaiden saastumisesta aiheutuneet menetykset tai paikallisten viranomaisten väärinkäytökset.

Pekingissäkin ainakin puolitoista miljoonaa ihmistä on häädetty kodeistaan olympiakaupungin kisapaikkojen, uusien liikenneväylien ja muiden rakennushankkeiden alta.

Viime kuukausina lukuisia kiinalaisaktivisteja on pidätetty, vangittu, asetettu kotiarestiin tai kielletty tulemasta Pekingiin kisojen aikana.

Kesäkuussa viranomaiset pidättivät Huang Qin epäiltynä valtionsalaisuuksien hallussapidosta. Huang oli auttanut Sichuanin maakunnan maanjäristyksessä keväällä kuolleiden lasten vanhempia nostamaan kanteen, jossa nämä syyttivät paikallisia viranomaisia kuolemantuottamuksesta ja korruptiosta tuhansien lasten saatua surmansa, kun puutteellisesti rakennetut koulurakennukset luhistuivat.

Pekingiläisen Ye Guozhun vankeusrangaistusta puolestaan pidennettiin viikko sitten kahdella kuukaudella, jotta hän ei pääsisi kampanjoimaan olympiakisojen jalkapallostadionin läheisyydestä häädettyjen asukkaiden vahingonkorvausten puolesta.

Kiinan tunnetuimpiin ihmisoikeusaktiiveihin lukeutuva Hu Jia tuomittiin huhtikuussa kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen yllyttämisestä kumoukselliseen toimintaan. Keskeinen syy lienee Hun kansainvälinen kampanjointi olympiakisoja vastaan.

”Muistakaa, että olympialaiset järjestetään maassa, jossa ei ole vaaleja, uskonnonvapautta eikä riippumatonta oikeuslaitosta, maassa, jossa mielenosoitukset on kielletty ja salainen poliisi kiduttaa ihmisiä järjestelmällisesti”, Hu kirjoitti viime syksynä Radio Free Asian nettisivustolla.

Oma lukunsa ovat Falun Gong -meditaation harjoittajat, jotka mainitaan Amnestyn raportissa vain ohimennen. Pahimpien arvioiden mukaan yli 8 000 Falun Gongin harjoittajaa on pidätetty viime joulukuun jälkeen ja viety pakkotyöleireihin. Kommunistipuolue pitää suosittua meditaatiota laittomana kulttina, joka uhkaa puolueen valtaa.

Pekingin kisarakentamiseen liittyy monia epäkohtia. Kisapaikkojen ja liikenneyhteyksien rakentamisen lisäksi olympiakaupunkia on modernisoitu pystyttämällä uusia pilvenpiirtäjiä ja kauppakeskuksia. Yhteensä yli 40 miljardin dollarin arvoiset rakennushankkeet ovat korruptiolle alttiita, sillä urakkasopimukset eivät ole julkisia. Useat olympiarakentamisesta vastuussa olleet Pekingin kaupungin johtajat ovat jääneet kiinni lahjuksista ja miljoonakavalluksista.

Rakennustöihin värvättiin maaseudulta pari miljoonaa siirtotyöläistä. Työolot ovat olleet kamalat. Palkat, jotka ovat muutenkin yleensä alle laillisen minimin, on usein jätetty maksamatta. Useat rakennusmiehet ovat kuolleet työmailla.

Kuvaava esimerkki rakennusmiesten kohtelusta löytyy ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin raportista. Kun rakenteilla ollut uusi metrotunneli maaliskuussa romahti ja kuusi rakennusmiestä jäi tunneliin loukkuun, työnantaja ensi töikseen takavarikoi kaikkien työmaalla olleiden matkapuhelimet, jotta nämä eivät voisi levittää tietoa onnettomuudesta ulkopuolisille.

Ihmisoikeusjärjestöt muistuttavat myös siitä, että Kiinassa teloitetaan edelleen vuosittain arviolta kymmenen tuhatta ihmistä – osa ilmeisesti iäkkäämpien puoluepamppujen tarvitsemien elinsiirtojen vuoksi.

Kun syntien listaan vielä lisätään Kiinan kovat otteet Tiibetissä, tuhannet vangitut uiguurit Xinjiangin alueella, pohjoiskorealaisten pakolaisten maastakarkotukset sekä Kiinan hallituksen tuki Sudanille ja Burman sotilasjuntalle, niin kaukana ollaan Kiinan viranomaisten suurista lupauksista kohentaa ihmisoikeuksia sen jälkeen kun Peking valittiin olympiaisännäksi kesällä 2001.

Järjestöt kehottavat nyt Kansainvälistä olympiakomiteaa ja Pekingin kisojen avajaisiin lähteviä valtionpäämiehiä painostamaan Kiinan hallitusta kunnioittamaan kansalaistensa ihmisoikeuksia. Matti Vanhasen onkin määrä keskustella Kiinan pääministerin Wen Jiabaon kanssa myös ihmisoikeuksista, mutta olympiakomitea ei varmasti enää aio vaarantaa kisajärjestelyjä valittamalla kiinalaisaktivistien kohtalosta.

”Emme halua sekaantua poliittisiin kysymyksiin. Olemme täällä järjestämässä kesäolympialaisia”, olympiakomitean Pekingin kisojen järjestelyistä vastaava johtaja Hein Verbruggen totesi jo vuosi sitten.

Viime hetken vääntöä käydäänkin nyt lähinnä siitä, saako Pekingin Taivaallisen rauhan aukiolla kuvata suoria lähetyksiä ja saako maratonjuoksun lähtöä kuvata helikopterista käsin. Kiina pelkää mahdollisia mielenilmauksia aukiolla, joka muistetaan kesäkuun 1989 verilöylystä, jossa sotilaat surmasivat 2 000 opiskelijaa ja demokratia-aktiivia.

Vastakkain ovat tällä kertaa Kiinan viranomaiset ja yhdysvaltalainen tv-kanava NBC, joka maksoi olympialaisten tv-oikeuksista 900 miljoonaa dollaria. NBC:n omistaa kisojen pääsponsori, sähköyhtiö ja kulutusluottojätti General Electric.