Valiojäätelön karvas sivumaku

KU-VIIKKOLEHTI 3.7.2009

Kesän parhaina hellepäivinä oikeista uutisista on pulaa ja suomalaiset syövät jäätelöä. Näin varmaan ajateltiin Helsingin Sanomien taloustoimituksessa, joka viime viikonloppuna puffasi jätskimyyntiä järjestämällä lehden toimittajien kesken pienet testimaistajaiset.

Helsingin Sanomien jäätelötestissä kahden suurimman valmistajan irtojäätelöitä ja uutuustuotteita pidettiin turhankin kermaisina ja makeina. Nestlé-yhtiön liiketoimintajohtajan kesän suosituimmaksi jäätelöuutuudeksi nimeämällä Classic-valkosuklaa-salmiakkipuikolla oli raadin mielestä ”hieman keinotekoinen jälkimaku”.

Testin yhteydessä olleen pääjutun sanomana tuntui kuitenkin olevan riemu siitä, ettei Valiojäätelön myynti suinkaan romahtanut sen jälkeen kun yhtiö viisi vuotta sitten myytiin sveitsiläis-ylikansalliselle Nestlélle. Nestlén ja Valiojäätelön osuus Suomen jäätelömyynnistä oli alkuvuodesta 44 prosenttia, Ingmanin 28 prosenttia.

Miksi ihmeessä jotkut kuitenkin karttavat Valiojäätelön pingviinituotteita nimenomaan sen vuoksi että omistaja vaihtui? Sitä ei Helsingin Sanomien jutussa käsitelty.

Nestlé on maailman suurin elintarvikeyritys, maailman suurin pullotetun veden myyjä, maailman suurin vauvanruokien valmistaja ja maailman suurimman kosmetiikkayhtiön L’Oréalin toinen pääomistaja.

Nestlén liikevaihto oli viime vuonna 73 miljardia euroa
– suunnilleen yhtä paljon kuin 30 miljoonan asukkaan Perun bruttokansantuote tai reilu puolitoista kertaa Suomen tämän vuoden budjetin kokonaisarvo. Puhdasta voittoa Nestlé teki 12 miljardia euroa.

Maitojauheiden, äidinmaidonkorvikkeiden, vauvanruokien ja jäätelöiden osuus firman liikevaihdosta oli viime vuonna 28 prosenttia, Nescafé-murukahvin ja Nesquik-kaakaon osuus oli 17 prosenttia, Maggin ja muiden valmisruokien osuus samoin 17 prosenttia. Kissan- ja koiranruokien osuus oli noin kymmenen prosenttia kokonaismyynnistä, yhtä paljon kuin pulloveden osuus.

Nestlén maitojauheiden ja murukahvin myynti kasvoi viime vuonna 3–4 prosenttia. Jäätelömyynti puolestaan väheni maailmanlaajuisesti seitsemällä prosentilla. Nestlé Nutrition
-yksikön myynti, joka koostuu lähinnä vauvanruuista ja äidinmaidonkorvikkeista, kasvoi peräti 23 prosenttia.

Äidinmaidonkorvikkeiden ja vauvanruokien markkinointi on kylmäveristä liiketoimintaa. Myynnin kasvun edellytyksenä kun on, että äidit luopuvat kokonaan tai osittain vauvojensa imetyksestä tai ryhtyvät ennenaikaisesti syöttämään näille teollisesti valmistettuja vellejä.

Etenkin kehitysmaissa tuttipulloruokinnan seuraukset voivat olla vakavat. Puhtaan veden puutteessa maitokorvikkeen on todettu 25-kertaistavan vauvojen riskin kuolla ripuliin. Jos vanhemmilla ei ole varaa ostaa riittävästi äidinmaidonkorviketta, vauva jää aliravituksi.

Maailman terveysjärjestö WHO ja Unicef arvioivat, että joka vuosi puolitoista miljoonaa vauvaa menehtyy sen vuoksi, että rintaruokinnasta luovutaan liian aikaisin.

Tämän vuoksi ainakin parissakymmenessä maailman maassa kuluttajaliikkeet kehottavat ihmisiä boikotoimaan kaikkia Nestlén tuotteita.

Nestléllä on koko maailman vajaan yhdeksän miljardin euron äidinmaitokorvikekaupasta noin 40 prosentin markkinaosuus. Ranskalaisyhtiö Danone lähenee 25 prosentin osuutta.

Valion Turengin tehtailla valmistettavat Tutteli-äidinmaidonkorvikkeet ja Muksu-vellit ovat Danonen omistaman Nutrician tuotteita. Bona ja Piltti ovat puolestaan Nestlén brändejä.

Pulloruokinnan haittojen ehkäisemiseksi Maailman terveysjärjestö laati vuonna 1981 äidinmaidonkorvikkeiden kansainvälisen markkinointisäännöstön, joka kieltää korvikkeiden mainonnan, ilmaisnäytteet, korvikeyhtiöiden antamat lahjat terveydenhoitohenkilökunnalle, suorat kontaktit odottavien äitien tai vastasyntyneiden ja pienten lasten äitien kanssa sekä äidinmaidonkorvikkeita ihannoivat kuvat tai tekstit myyntipakkauksissa.

Äidinmaidonkorvikkeiden markkinointia valvovan Ibfan-järjestön raporteista ja brittiläisen kampanjajärjestön Baby Milk Actionin verkkosivuilta löytyy kuitenkin satoja esimerkkejä Nestlén rikkomuksista äidinmaidonkorvikkeiden markkinointisäännöstöä vastaan kymmenissä eri maissa.

Indonesiassa ja Guatemalassa äideille jaetaan ilmaisia korvikkeita synnytyssairaaloissa. Filippiineillä terveydenhoitajille maksetaan provisiota korvikemaidon käyttäjiksi värvätyistä asiakkaista. Bangladeshissa myyntiedustajat käyvät lääkärien luona parin viikon välein ja tuovat näille lahjoja.

Laosissa Nestlén kahvikermajauhetta myydään nallelogolla samanlaisessa purkissa kuin äidinmaidonkorviketta, sillä seurauksella että tuhannet äidit ovat juottaneet vauvoilleen veteen liuotettua kahvikermaa.

Hiv-tartuntojen riivaamassa Etelä-Afrikassa Nestlé väittää maitokorvikkeen tehostavan lapsen immuunisuojaa. Malesiassa korvikemaidon väitetään kehittävän aivoja ja parantavan näkökykyä.

Nestléä ei arvostella maailmalla pelkästään äidinmaidonkorvikkeiden markkinoinnin vuoksi.

Yhdysvalloissa odotetaan tuomioistuimen päätöstä jutussa, jossa kolme malilaista entistä kaakaotilan lapsiorjaa syyttää Nestléä Norsunluurannikon orjatiloilta ostetun kaakaon käytöstä ja piittaamattomuudesta lapsiorjien ihmisoikeuksia kohtaan.

Brasiliassa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa paikallisyhteisöt kamppailevat Nestlén pullovesituotantoa vastaan ja syyttävät yhtiötä pohjavesien riistokäytöstä.

Indonesiassa, Perussa ja Dominikaanisessa tasavallassa ammattiliitot arvostelevat Nestléä surkeista palkoista ja liittoon kuuluvien tehdastyöläisten irtisanomisista. Kolumbiassa Nestlén maitojauhetehtaan työoloja kritisoineet elintarviketyöläisten liiton jäsenet ovat saaneet tappouhkauksia.