torstai 25. helmikuuta 2010

Intiaanien olympialaiset

KU-VIIKKOLEHTI 26.2.2010

Vancouverin talvikisojen alla pidettiin kovasti ääntä siitä, että kyseessä olisivat ensimmäiset olympialaiset, joiden järjestelyissä myös alkuperäiskansat ovat mukana. Talvikisojen avajaisissa nähtiinkin hurjia intiaanitansseja, kisapaviljongissa on kaupattu paikallisten yrittäjien biisoniburgereita, ja onhan kisojen logona jäämeren rannikon inuittien kivipaasista koottu ihmishahmoinen maamerkki, inukshuk.

Todellisuudessa Kanadan alkuperäiskansojen rooli kisajärjestelyissä on ollut vaatimaton. Kun Vancouver vuonna 2003 nimettiin talvikisojen isännäksi, neljän paikallisen intiaanikansan edustajat houkuteltiin kymmenien miljoonien dollareiden maakaupoilla mukaan kisojen järjestelykomiteaan yhdessä Kanadan ja Brittiläisen Kolumbian provinssin hallitusten, Vancouverin kaupungin, Whistlerin kunnan sekä maan olympiakomitean edustajien kanssa.

Whistlerin hiihtokeskukseen ruvettiin rakentamaan
squamish-intiaanien kulttuurikeskusta, jonka hinnaksi tuli 28 miljoonaa dollaria.

Vancouverin kaupungin aluetta aiemmin asuttaneille musqueam-intiaaneille taas maksettiin 20 miljoonan dollarin korvaukset siitä hyvästä, että nämä luopuivat suurta golfkenttää ja uutta kasinoa koskeneista vaatimuksistaan.

Vancouverin kisojen järjestelykomitean johtokuntaan valittiin lopulta 13 liike-elämän edustajaa, kuusi paikallisen olympiakomitean jäsentä sekä alkuperäiskansojen edusmiehenä kaupunkilaistunut squamish-päällikkö, asianajaja Gibby Jacob.

Vancouverin kisojen järjestelykomiteassa mukana olevat intiaaniheimot kuuluvat jo ennestään Kanadan vauraimpiin alkuperäisasukkaisiin. Squamisheja, musqueameja, tsleil-waututheja ja lilwatteja on yhteensä noin 5 000, kun koko Brittiläisen Kolumbian provinssissa elää noin 200 000 alkuperäisasukasta, heistä 60 000 Vancouverissa.

Koko Kanadassa alkuperäisväestöön eli intiaaneihin ja inuitteihin lukeutuu 1,2 miljoonaa ihmistä, vajaa neljä prosenttia maan 33 miljoonasta asukkaasta.

Olympialaisia tukeneet paikalliset intiaaniheimot eivät suinkaan edusta alueen alkuperäisasukkaiden enemmistön mielipiteitä, arvioi vancouverilainen taiteilija ja aktivisti Gord Hill, joka itse kuuluu Tyynen valtameren rannikon kwakiutl-intiaaneihin.

”Olympialaiset ovat todellinen uhka ympäristölle ja alkuperäisasukkaille, sekä reservaateissa että kaupungin getoissa. Sosiaali- ja terveyspalveluja on leikattu, jotta provinssin oikeistohallitus voisi syytää miljardeja dollareita rakennusfirmoille ja muille olympialaisista hyötyville yhtiöille.”

Tilastot kertovat Kanadan alkuperäisasukkaiden ahdingosta. Työttömyysaste on yli kaksinkertainen valtaväestöön verrattuna. Intiaanimiehet kuolevat keskimäärin seitsemän vuotta nuorempina kuin valtaväestöön kuuluvan miehet. Itsemurhien määrä on kaksinkertainen, 10–24-vuotiaiden keskuudessa peräti viisinkertainen.

Kaksi kolmasosaa reservaattien lapsista jää ilman koulun päästötodistusta.

Kanadan vankiloiden asukkaista joka viides kuuluu alkuperäisväestöön.

Intiaanireservaateissa elinolot ovat surkeita. Reservaateissa ei yleensä ole päällystettyjä teitä. Kraanavesi on usein juomakelvotonta. Valtion rakentamissa taloissa on homevaurioita.

Kanadan alkuperäisväestöstä yli puolet asuu tänä päivänä kaupungeissa. Monet ovat lähteneet tai heidät on ajettu kodeistaan kaivosten, öljyntuotannon tai metsänhakkuiden tieltä.

Olympialaisten rakennushankkeet ovat aiheuttaneet korvaamattomia tuhoja intiaanien perinteisille metsästysmaille. Kisoja varten on rakennettu uusia valtateitä ja hiihtokeskuksia. Vuonna 2006 tienrakennukseen tarvittavaa soraa louhittiin Fraserjoen pohjasta, sillä seurauksella että yli kaksi miljoonaa joessa kutevaa kyttyrälohta kuoli.

Poliisi on vastannut kovin ottein alkuperäisasukkaiden kampanjointiin hiihtokeskusten laajennuksia ja vuoristometsien avohakkuita vastaan. Kymmeniä
secwepemc-intiaaneihin kuuluvia nuoria ja vanhuksia on pidätetty.

Secwepemcien delegaatio matkusti myös Kansainvälisen olympiakomitean päämajaan Sveitsin Lausanneen jättämään virallisen valituksen kisarakentamisen aiheuttamista ympäristötuhoista ja intiaanikansoihin kohdistetuista ihmisoikeusloukkauksista.

Olympialaisten aikana protestit ovat jatkuneet Vancouverin keskustassa. Viime viikolla tuhannet ihmiset osoittivat mieltä naisiin kohdistunutta väkivaltaa vastaan. Yli 500 naista on viime vuosina murhattu Vancouverissa ja Brittiläistä Kolumbiaa halkovan valtatien varrella, useimmat heistä seksikauppaan turvautuneita intiaaninaisia.

Vancouverin keskustaan pystytettiin myös asunnottomien telttakylä, jossa parisataa kaupungin koditonta on viettänyt kisayönsä. Keskustan slummikorttelien naisjärjestöjen organisoima ”Olympialaisten telttakylä” sijaitsee Vancouverin jäähallin parkkipaikkana käytetyllä tyhjällä tontilla vain parin korttelin päässä jääkiekon ratkaisupelien näyttämöltä.

Eläkkeellä oleva dene-intiaani Peter Deranger kertoi elämäntarinansa telttakylän lehdessä julkaistussa haastattelussa. Mies syntyi pohjoisessa Saskatchewanissa, mutta joutui lapsena muuttamaan uraanikaivosten tieltä pois Albertan provinssin Fort McMurrayyn. ”Metsästimme isäni kanssa piisameja, majavia, sorsia ja hanhia, mutta nyt niitä ei enää ole.”

60-luvun lopulla erämaametsät hakattiin, kun alueella ruvettiin louhimaan öljyhiekkaa valtavissa avolouhoksissa.

”En voi palata enää kotiseudulleni, koska siellä minut pidätettäisiin luvattomasta oleskelusta kielletyllä alueella. Jos haluaisin asua kunnollisessa talossa, minun olisi pitänyt ryhtyä palkkaorjaksi yhtiölle, joka tuhoaa omaa maatani.”

keskiviikko 17. helmikuuta 2010

Vastarintaa Vancouverissa

KU-VIIKKOLEHTI 12.2.2010

Penkkiurheilun ystävät Suomessa valmistautuvat suurin odotuksin tänään alkaviin Vancouverin talviolympialaisiin, olkoonkin että olympiakomitean tavoite 12 mitalista voi jäädä pelkäksi uumoiluksi. Yhdysvaltojen johtava urheilulehti Sports Illustrated ennusti Suomelle talvikisoista yhtä kultamitalia.

Koko helmikuun ajan jatkuvan urheilujuhlan kulissien takana paikan päällä Kanadan länsirannikolla kuitenkin kuohuu. Kun Vancouver vuonna 2003 nimettiin talviolympialaisten isännäksi, kisojen arveltiin tulevan maksamaan 660 miljoonaa dollaria ja tuottavan huikeat kymmenen miljardin dollarin voitot. Mutta tämä oli ennen globaalia talouskriisiä.

Nyt Vancouverin kisojen kustannusten uskotaan nousevan ainakin kuuteen miljardiin dollariin, eikä voitoista ole juuri tietoa.

Vancouverin kaupungin ja Brittiläisen Kolumbian provinssin hallitukset ovat ensimmäisinä säästötoimenpiteinään lomauttaneet 800 opettajaa ja ehdottaneet 14 koulun sulkemista. Yli 200 virkamiestä on irtisanottu, ja sairaaloissa on päätetty peruuttaa 2 400 leikkausta.

Talviolympialaisten suurin yksittäinen menoerä käytetään kisojen turvallisuuden takaamiseen. Turvallisuusjärjestelyihin varattiin aikoinaan 175 miljoonaa dollaria, mutta nyt summa on yli viisinkertaistunut 900 miljoonaan dollariin.

Vancouverissa ja Whistlerin hiihtokeskuksessa on tällä hetkellä 15 000 sotilasta, poliisia ja yksityisten vartiointifirmojen turvamiestä, joista osa on majoitettu Vancouverin satamaan ankkuroituun huviristeilijään.

”Joka kadunkulmassa on poliisi, ja sotilashelikopterit hurisevat yläpuolella. Kokonaiset kaupunginosat on suljettu yleisöltä. Asukkaita on neuvottu pysymään sisätiloissa tai muuttamaan kisojen alta muualle tehdäkseen tilaa 300 000 kisavieraalle”, brittilehti Guardian raportoi Vancouverista.

Maksavien sponsoreiden vähennyttyä talouskriisin myötä Vancouverin kisojen järjestelykomitea on pyrkinyt olemaan tarkkana siitä, että kisojen suurimmat tukijat saavat haluamansa näkyvyyden. Muiden kuin virallisten sponsoreiden mainokset on peitetty kisojen ajaksi, ja kaupungin kirjastoja on käsketty tarjoamaan tilaisuuksissaan ainoastaan Coca-Colan ja McDonald’sin tuotteita.

Osa Vancouverin ja Brittiläisen Kolumbian asukkaista on noussut kisojen alla vastarintaan julkisten palvelujen supistusten ja huikeiden turvajärjestelyjen vuoksi. Yhteenliittymä nimeltä ”Vuoden 2010 vastaanottokomitea” pyrkii pysäyttämään Vancouverin keskustan liikenteen kisojen avajaisten alla, ja lauantaille on suunniteltu toimintapäivää kisojen pääsponsoreita vastaan.

”Urheilu ja fyysinen terveys ovat myönteisiä asioita kaikissa yhteiskunnissa, mutta olympiateollisuus käyttää urheilijoita vain hyödykkeinä omien tuotteidensa markkinoimiseksi. Olympiakisoilla on tuhoisat yhteiskunnalliset ja ekologiset vaikutukset, joihin ei voi suhtautua välinpitämättömästi”, toteaa paikallinen aktivisti Gord Hill verkkosivustolla No2010.com.

Kisojen vastustajiin kuuluu monenkirjava joukko järjestöaktiiveja veronmaksajien keskusliitosta asunnottomien liikkeisiin, sodanvastustajiin, opiskelijoihin, opettajiin ja Kanadan länsirannikon alkuperäisasukkaiden ryhmiin.

Vancouveriin odotetaan lisäksi muualta maasta ja rajan takaa Yhdysvalloista globalisaatiokriittisiä aktivisteja, jotka pitävät olympialaisia eräänlaisena kenraaliharjoituksena ensi kesänä Torontossa järjestettävälle G20-maiden huippukokoukselle.

Monien Vancouverin kisojen vastustajien mielestä olympialaiset ovat lähinnä suuryhtiöiden, poliittisten eliittien ja median masinoimaa sirkusta. Kaupungin asukasyhdistykset muistuttavat myös, että edullisten vuokra-asuntojen määrä on pudonnut rajusti olympiakisoihin liittyneen keinottelun ja uusien rakennushankkeiden ansiosta. Vancouverissa on nyt yli 6 000 koditonta.

Naisryhmät kampanjoivat naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Kisojen alla prostituutio on lisääntynyt, ja yli 500 naista on viime vuosina murhattu Vancouverissa ja Brittiläistä Kolumbiaa halkovan valtatien varrella, useimmat heistä seksikauppaan turvautuneita intiaaninaisia.

Kisoja varten on rakennettu uusia valtateitä ja hiihtokeskuksia intiaanikansojen perinteisille maille. Poliisi on vastannut kovin ottein alkuperäisasukkaiden kampanjointiin Sun Peaksin hiihtokeskuksen laajennusta ja vuoristometsien hakkuita vastaan. Kymmeniä secwepemc-intiaaneihin kuuluvia nuoria ja vanhuksia on pidätetty.

Ympäristöystävälliseksi mainostettujen kisojen uskottavuus on koetuksella myös kun silmäilee sponsorien listaa. Coca-Colan ja McDonald’sin lisäksi tukijoina ovat muun muassa aseyhtiö General Electric, tuholaismyrkkyjen valmistaja Dow Chemicals ja Albertan provinssin ekologisesti tuhoisista öljyhiekkahankkeista vastaava öljy-yhtiö Petro-Canada.

Kanadan paikalliset intiaanikansat ovat jakautuneet jyrkästi kahtia suhtautumisessaan Vancouverin kisoihin.

Vancouverin ja Whistlerin alueen neljän intiaanikansan johtajat ovat olleet alusta pitäen mukana kisojen järjestelytoimikunnassa ja kehuvat olympialaisten tuoneen alkuperäisasukkaille noin 2 000 kipeästi kaivattua työpaikkaa rakennushankkeissa ja matkamuistobisneksessä.

Naapurikansat ja radikaalimmat intiaaniaktiivit pitävät kisajärjestelyissä mukana olevia päälliköitä kuitenkin pettureina ja korruptoituneina liikemiehinä ja muistuttavat siitä, että Kanada ei aikoinaan koskaan sopinut Brittiläisen Kolumbian alkuperäiskansojen kanssa maaoikeuksien lunastamisesta. Juridisesti provinssin maa-alueet kuuluvat edelleen intiaaneille, ja näin ollen olympialaisia ollaan järjestämässä varastetuilla mailla.