perjantai 26. maaliskuuta 2010

Pommi-iskuja ja maanjäristyksiä

KU-VIIKKOLEHTI 26.3.2010

Olin alkuviikosta kehitysyhteistyöjärjestö Planin järjestämällä journalistikurssilla luennoimassa median välittämästä kuvasta kehitysmaista. Luentoa varten valmistelin pienen tapaustutkimuksen Helsingin Sanomien paperilehden kehitysmaajutuista parin viikon takaa.

Olen tehnyt opetustarkoituksiin vastaavanlaisen tutkimuksen muutaman kerran aiemminkin, joten itseäni tulokset eivät juuri yllättäneet. Planin kehitysmaajournalismin kurssille osallistuneet 15 naistoimittajaa tv:stä, sanomalehdistä ja aikakauslehdistä olivat tutkimustuloksista kuitenkin tyrmistyneitä.

Kolme päivää kattaneen tutkimusjakson aikana Helsingin Sanomissa julkaistiin yhteensä 49 toimituksellista juttua, joissa mainittiin jokin kehitysmaaksi luokiteltu maa, kehitysmaista koostuva maanosa, kehitysmaassa sijaitseva alue tai paikkakunta tai kehitysmaan kansalainen tai väestöryhmä.

Ulkomaiden tapahtumista kertovat varsinaiset uutisjutut julkaistaan yleensä tietysti ulkomaansivuilla, mutta kaikista kehitysmaamainintoja sisältäneistä jutuista suurin osa (60 %) löytyi kuitenkin lehden muista osioista: urheilusivuilta, kotimaansivuilta, taloussivuilta tai lehden loppuosan teemasivuilta.

Helsingin Sanomissa oli tutkimusviikolla keskimäärin 16 kehitysmaajuttua päivässä, joista seitsemän ulkomaansivuilla.

Tähän ei laskettu mukaan säätietoja, valuuttakursseja, urheilutuloksia tai tv-ohjelmatietoja, joissa kehitysmaamainintoja on myös yllättävän paljon.

Ulkomaansivuilla julkaistiin tutkimusjakson aikana yhteensä 39 juttua, joista 20, eli hieman yli puolet, kertoi tapahtumista kehitysmaassa tai sisälsi viittauksia kehitysmaihin.

Ulkomaansivujen kehitysmaauutiset olivat miltei poikkeuksetta kielteisiä ja kertoivat väkivaltaisuuksista tai luonnonmullistuksista. Uutisissa korostuivat Irakin vaalien aikana tehdyt pommi-iskut, nigerialaisessa kylässä tehdyt satojen ihmisten julmat joukkomurhat sekä maanjäristykset Haitissa, Chilessä ja Turkissa.

Ulkomaansivujen 20 kehitysmaajutusta kymmenen kertoi sodasta, aseellisesta hyökkäyksestä, pommi-iskuista, verilöylystä, terrorismista, uskonnollisesta radikalismista, merirosvoista tai kansainvälisestä sodan uhasta. Kolmasosa jutuista käsitteli maanjäristyksiä, sairauksia tai köyhyyttä. Kahdessa jutussa oli kyse sisäpoliittisista levottomuuksista, mielenosoituksista tai vakoilusta.

Kolmen päivän uutisteksteissä 4 000 ihmistä kuoli tai tapettiin väkivaltaisuuksissa, ainakin sata viidakkoveitsillä ja 38 kranaatti-iskuissa tai tienvarsipommeista. 600 ihmistä kuoli maanjäristyksessä tai tsunamissa. 104 ihmistä pidätettiin tai tuomittiin vankilaan. Noin puoli miljoonaa ihmistä oli menettänyt kotinsa, ja viiden miljoonan kerrottiin olevan hiv-positiivisia.

Helsingin Sanomien ulkomaansivuilta ei löytynyt yhtään selvästi myönteiseksi tulkittavissa olevaa kehitysmaajuttua.

Koko lehdessä useimmin mainittu kehitysmaa oli Kiina, joka mainittiin 32 kertaa. Kiina on säännöllisesti esillä taloussivuilla ja urheilusivuilla ja mainitaan usein jutuissa, joiden pääaihe ei varsinaisesti liity Kiinaan.

Useimmissa jutuissa esiintynyt kehitysmaa tai kehitysmaihin viittaava maantieteellinen alue oli Afrikka. Yli miljardin asukkaan maanosasta ja sieltä kotoisin olevista eri maiden kansalaisista puhutaan usein kuin kyseessä olisi yksittäinen maa tai kansakunta.

Tutkimusjakson kehitysmaajutuissa useimmin mainittu henkilö oli Yhdysvaltojen presidentti Barack Obama, johon viitattiin neljässä Lähi-idän tilannetta käsitelleessä jutussa yhteensä 22 kertaa. Toiseksi eniten mainintoja sai kansanedustaja Veltto Virtanen, joka päätyi mukaan aineistoon laulettuaan perussuomalaisten laivaristeilyllä Hottentottilaulua.

Useimmin mainittu kehitysmaan kansalainen oli työtön mongolialaismies Purevsuren. Mongolian pääkaupunkiin Ulaanbaatariin muuttanut entinen paimentolainen esiintyi laajassa kuvareportaasissa, joka kertoi maaltamuuttajien köyhyydestä kaupungin slummeissa.

Muita ainakin kahdesti nimeltä mainittuja kehitysmaiden kansalaisia olivat Irakin pääministeri Nuri al-Maliki, Arabian niemimaan Al-Qaidan johtaja Abu Basir al-Wuhayshi sekä joulupäivän Detroitin-lennon epäonnistuneen pommi-iskuyrityksen myötä tunnetuksi tullut nigerialainen ”kalsaripommimies” Umar Farouk Abdulmutallab.

Yhteensä 32 kehitysmaan kansalaista mainittiin nimeltä, näistä kaksi oli naisia.

Kehitysmaiden asukkaat eivät juuri päässeet puhumaan kehitysmaita käsittelevissä jutuissa. Eniten suoria sitaatteja oli helsinkiläiseltä poliisilta, joka opetusministeriön ja Suomen somaliliiton järjestämässä seminaarissa paheksui khat-pensaan lehtien salakuljetusta Suomeen. Kehitysmaiden kansalaisista eniten ääneen pääsi uutistoimisto AP:n haastattelema 35-vuotias haitilaismies, jonka mielestä Yhdysvaltojen joukkojen pitäisi jäädä maanjäristyksen runtelemaan Haitiin.

Kehitysmaajutuissa toimijat ovat usein länsimaiden hallituksia, kansainvälisten järjestöjen edustajia, länsimaisia yrityksiä tai tutkijoita. Kehitysmaita edustivat tällä kertaa lähinnä aseelliset ryhmät, Al-Qaida, Hamas, Hizbollah ja Afganistanin Hezb-i-Islami ja Taleban.

Al-Qaidan verkkojulkaisuksi väitettyä lehteä esiteltiin näyttävästi puolen sivun jutussa, jossa lähteenä oli Washingtonissa toimivan Lähi-idän median tutkimusinstituutin Memrin edustaja. Jutusta ei käynyt ilmi, että kyseessä on entisten Israelin upseerien pyörittämä propagandajärjestö, joka lähettelee länsimaiden poliitikoille ja tiedotusvälineille valikoituja käännöksiä arabimaiden mediasta. Pyrkimyksenä on antaa arabimaista mahdollisimman uhkaava kuva.

perjantai 12. maaliskuuta 2010

Aseita Etiopiaan Live Aidin avulla

KU-VIIKKOLEHTI 12.3.2010

Brittimediassa on viime päivinä kohuttu neljännesvuosisadan takaisista avustustoimituksista Etiopiaan. 80-luvun puolivälin nälänhätä nousi jälleen uutisaiheeksi, kun Britannian yleisradio BBC julkaisi viime viikolla radiodokumentin, jonka mukaan osa Etiopian ruoka-apuun tarkoitetuista varoista käytettiin todellisuudessa asehankintoihin.

BBC:n Afrikan asioista vastaavan uutispäällikön toimittamassa ohjelmassa käsiteltiin ainoastaan sitä osaa avustusvaroista, joka oli tarkoitettu viljan ostamiseen Etiopian hallitusta vastaan taistelleiden sissien hallitsemille alueille. Ohjelmassa haastateltujen entisten sissijohtajien mukaan vain pieni osa näistä varoista päätyi lopulta avustustyöhön.

Brittiläiset avustusjärjestöt ja rockkonsertteja Etiopian hyväksi aikoinaan järjestänyt Bob Geldof kiistävät väitteet ja syyttävät BBC:tä nyt häpeällisestä raportoinnista ja tulevien avustuskeräysten vaikeuttamisesta.

Länsimaisen laatujournalismin lippulaivana pidetty BBC on joutunut avustusjärjestöjen vastahyökkäyksessä puolustuskannalle.

60-luvulla ja sitä ennen syntyneet muistavat hyvin tv-kuvat Etiopian nälänhädästä 80-luvun puolivälissä. BBC:n tuottama ensimmäinen uutisreportaasi Koremin nälkäleiriltä sai tv-katsojat kaikkialla maailmassa herkistymään. Avustusjärjestöjen mukaan Etiopiassa seitsemän miljoonaa ihmistä näki nälkää ja tuhannet olivat jo kuolleet.

BBC esitti kahdeksan minuuttia pitkän uutisfilmin lokakuun lopulla 1984. Jo kuukautta myöhemmin joukko poptähtiä Britanniasta ja Irlannista julkaisi joulumarkkinoille hyväntekeväisyyskappaleen Do They Know It’s Christmas?

The Boomtown Rats -yhtyeen laulajan Bob Geldofin ideoima ja sanoittama kappale nousi viikossa Britannian kaikkien aikojen myydyimmäksi singleksi ja keräsi 15 miljoonan dollarin hyväntekeväisyystuoton Etiopian nälkäänäkevien auttamiseksi.

Bob Geldofin ja brittipoppareiden Band Aidiä seurasi Michael Jacksonin ja muiden yhdysvaltalaislaulajien We Are the World, jonka julkaisusta tuli viikonloppuna kuluneeksi tarkalleen 25 vuotta.

Kesällä 1985 Etiopian hyväksi järjestettiin sitten Live Aid
-konsertti samanaikaisesti Lontoon Wembleyllä ja Philadelphian JFK-stadionilla. Puolitoista miljardia ihmistä näki konsertit tv:stä, ja tuottoa saatiin yli 80 miljoonaa dollaria.

Rockkonserttien innoittamana avustusjärjestöt ja hallitukset kokosivat moninkertaisen summan Etiopian avustustyöhön.

BBC:n kohua herättänyt tuore radiodokumentti perustui vuoden kestäneeseen tutkimustyöhön. Aikoinaan itsekin Etiopian nälänhädästä paikan päältä raportoinut Martin Plaut haastatteli entisiä diplomaatteja, avustustyöntekijöitä ja Tigren kansan vapautusrintaman (TPLF) entistä sotakomentajaa ja muita sissijohtajia.

Etiopia oli 80-luvun puolivälissä sotaa käyvä maa, jota hallitsi Mengistu Haile Mariamin johtama sotilasjuntta. Elettiin kylmä sodan aikaa, ja Neuvostoliitto tuki massiivisesti Mengistun hallintoa ja puolen miljoonan sotilaan armeijaa.

Nälänhätä ei johtunut pelkästään kuivuudesta, vaan siitä, että Mengistun hallitus käytti kuivuutta aseena sisällissodassa maan pohjoisosissa. Muualla Etiopiassa oli riittävästi viljaa koko maan väestön ruokkimiseen, mutta ruokakuljetuksia ei sallittu pohjoisen kuivuudesta kärsiville alueille.

Seurauksena oli nälänhätä ja ulkomainen ruoka-apu, josta huomattava osa käytettiin armeijan sotilaiden ylläpitämiseen. Arvioiden mukaan vain noin neljäsosa Etiopian hätäavusta tavoitti kaikkein pahimmassa ruoka-avun tarpeessa olleet.

BBC:n ohjelmassa keskityttiin vain siihen osaan avusta, joka kanavoitiin sissiliike TPLF:n oman avustusjärjestön kautta sissien hallitsemille alueille. Ulkomaisilla avustusjärjestöillä ei ollut pääsyä sota-alueille, joten paikallisille kauppiaille maksettiin rahaa viljan hankkimiseen Tigren avustusyhdistykselle Restille, jonka tehtävänä oli toimittaa hätäapu perille.

Viljakauppiaina ja Restin avustustyöntekijöinä esiintyneet ihmiset olivat kuitenkin sissiliikkeen korkeimpia päälliköitä, jotka johtivat länsimaisia avustusjärjestöjä tietoisesti harhaan.

TPLF:n perustaja ja entinen sotakomentaja Aregawi Berhe kertoo ohjelmassa järjestön johtajan Meles Zenawin määräyksestä, jonka mukaan ulkomailta saaduista avustusrahoista 95 prosenttia tuli luovuttaa sissiarmeijalle ja sen ydinryhmälle, albanialaismielistä kommunismia kannattaneelle Tigren marxilais-leniniläiselle liitolle (MLLT). Vain viisi prosenttia rahoista ohjattiin hätäapuun.

Nyttemmin Hollannissa politiikantutkijana työskentelevän Berhen mukaan avustusrahoista osa käytettiin aseiden hankkimiseen Lähi-idän maista.

Myös Yhdysvaltojen entinen asiainhoitaja Etiopiassa kertoo tienneensä, että TPLF ja Eritrean sissiliike EPLF ostivat avustusrahoilla aseita ja polttoainetta. Tämä ei haitannut Yhdysvaltoja, joka oli luvannut taistella Neuvostoliiton tukemia hallituksia vastaan kaikkialla maailmassa.

Entinen sissijohtaja Meles Zenawi on tänä päivänä Etiopian pääministeri ja kieltää väitteet aseostoista. Zenawi on ollut Etiopian johdossa vuodesta 1991, jolloin Neuvostoliiton tuen päättymisen jälkeen TPLF syrjäytti Mengistun hallituksen vallasta.

Vallanvaihdoksen jälkeen TPLF vaihtoi nimensä Etiopian kansan vallankumoukselliseksi demokraattiseksi rintamaksi (EPRDF) ja luopui kaikista viittauksista marxilaisuuteen.

Pelkästään vuonna 1985 Tigren avustusyhdistys sai länsimaiden lähinnä kirkollisilta avustusjärjestöiltä tukea sadan miljoonan dollarin edestä. Bob Geldofin Band Aid
-säätiö
käytti Tigren maakunnan avustuksiin vuosina 1985–91 yhteensä 11 miljoonaa dollaria, vajaa kymmenen prosenttia koko Band Aidin tuotosta.