perjantai 18. toukokuuta 2012

Öljyšeikit futisbisneksessä

KU-VIIKKOLEHTI 18.5.2012

Englannin Valioliigan mestaruus ei olisi voinut ratketa dramaattisemmin. Sarjan kärjessä ennen päätöskierrosta ollut Manchester City oli varsinaisen peliajan jälkeen vielä häviöllä kotiottelussaan Queens Park Rangersia vastaan, mutta bosnialaisen Edin Džekon ja argentiinalaisen Sergio Agueron lisäaikamaaleilla City käänsi ottelun lopulta 3–2-voitoksi ja varmisti paremman maalieron turvin liigamestaruuden ennen paikallisvastustajaansa Manchester Unitedia.

Cityn fanit ratkesivat riemuun joukkueen voittaessa mestaruuden ensimmäisen kerran 44 vuoteen.

Suurin voittaja oli kuitenkin Manchester Cityn omistaja, Abu Dhabin emiirin veli ja Yhdistyneiden arabiemiirikuntien varapääministeri, šeikki Mansour bin Zayed Al Nahyan. Kilparatsastusta harrastava öljy-yhtiön johtaja osti Manchesterin kakkosjoukkueen yksityisomistukseensa vuonna 2009.

42-vuotiaan öljyšeikin rahoilla Manchester City on käyttänyt pelaajaostoihin enemmän kuin mikään muu Englannin liigan joukkue. Kauden päätösottelun lisäaikamaalien tekijät Aguero ja Džeko hankittiin seuraan viime vuonna, samoin kuin Arsenalista ostetut Ranskan maajoukkuepelaajat Samir Nasri ja Gaël Clichy. Edellisen kauden hankintoja olivat Yaya Touré Barcelonasta, David Silva Valenciasta ja Mario Balotelli Inter Milanista. Interistä tuli myös valmentaja Roberto Mancini.

Vuoden 2009 hankintoja olivat Argentiinan hyökkääjä Carlos Tévez, Togon Emmanuel Adebayor ja Brasilian Robinho, joista jälkimmäiset kaksi ehdittiin jo lainata tai myydä eteenpäin.

Šeikki Mansour omistaa jalkapalloseuran lisäksi myös huomattavan osuuden avaruusmatkailua suunnittelevasta Virgin Galactic -yhtiöstä sekä brittiläisen satelliittikanava Skyn arabiankielisestä kanavasta. Sky on Englannin liigan kotimaisten tv-oikeuksien haltija.

Englannin liigan miltei kaikki huippuseurat ovat tänä päivänä ulkomaalaisten omistamia. Manchester Unitedin omistaa yhdysvaltalainen ostoskeskusmiljardööri Malcolm Glazer. Arsenalin pääomistaja on yhdysvaltalainen Stan Kroenke, Wal-Mart-kauppaketjun perustajan vävy, joka omistaa myös amerikkalaisia koripallo- ja jääkiekkoseuroja.

Liverpool on amerikkalaisen Fenway Sports Groupin tytäryhtiö. Samaan firmaan kuuluu baseballjoukkue Boston Red Sox. Amerikkalaisomistuksessa ovat myös Aston Villa ja Sunderland.

Chelsean omistaja on venäläinen entinen öljyoligarkki Roman Abramovitsh. Valioliigaan ensi kaudeksi nousseen Readingin osti alkuvuodesta puolestaan venäläisen sellutehtaan omistajan 29-vuotias poika Anton Zingarevitsh.

Lontoolaisen Fulhamin omistaa egyptiläisliikemies Mohamed Al-Fayed, entinen Harrodsin tavaratalon omistaja, jonka poika Dodi kuoli vuonna 1997 auto-onnettomuudessa Pariisissa yhdessä prinsessa Dianan kanssa.

Toinen lontoolaisjoukkue Queen Park Rangers on malesialaisen halpalentoyhtiön Air Asian johtajan Tony Fernandesin omaisuutta.

Aasialaissijoittajat ovat investoineet kovasti myös Englannin toiseksi korkeimman sarjatason, eli mestaruussarjan seuroihin. Karsintojen jälkeen mestaruussarjaan jäävän Birminghamin omistaa tonttikaupoilla varallisuutensa kasannut hongkongilaisliikemies. Walesin ylpeys Cardiff taas on Malesian McDonald’sin perustajan omaisuutta. Leicester Cityn omistaa puolestaan Thaimaan suurimman verovapaiden turistikauppojen ketjun omistaja.

Ulkomaalaissijoitukset eivät aina ole johtaneet toivottuihin tuloksiin kentällä. Valioliigasta pudonneen Blackburnin kannattajat ovat kevätkauden ajan vaatineet seuran myymistä. Seuran omistaa intialainen broileriketju Venky’s.

Mestaruussarjasta tänä vuonna pudonneella Portsmouthilla on puolestaan ollut neljän vuoden aikana viisi eri omistajaa – Ranskasta, Dubaista, Saudi-Arabiasta, Hongkongista ja viimeksi Venäjältä. Viime syksynä seura joutui hakemaan konkurssia, kun venäläinen omistaja pidätettiin latvialaispankki Snorasin alasajoon liittyvien talousrikossyytteiden takia. Vielä kaksi vuotta sitten peräti kuusi Portsmouthin pelaajaa oli mukana Etelä-Afrikan MM-kisoissa eri maiden joukkueissa.

Euroopan muissa jalkapalloliigoissa seurat ovat olleet perinteisesti kotimaisten liikemiesten omistuksessa, mutta tämäkin on nyt muuttumassa, etenkin Qatarin öljyrahojen ansiosta.

Qatarin emiirin pikkuserkku, pankinjohtaja Abdullah bin Nasser Al Thani osti kaksi vuotta sitten Espanjan pääsarjajoukkueen Malagan. Seura hankki päättyneelle kaudeksi muun muassa Hollannin maajoukkueen legendaarisen hyökkääjän Ruud van Nistelrooyn ja sijoittui La Ligassa lopulta neljänneksi varmistaen ensimmäisen kerran seuran historiassa pääsyn Euroopan Mestarien liigan karsintoihin.

Qatarin valtion sijoitusyhtiö puolestaan osti vuosi sitten ranskalaisseura Paris Saint-Germainin. Aiemmin Canal+:n omistuksessa ollut seura sai päättyneellä kaudella hopeaa Ranskan liigassa ja pelaa syksyllä myös Mestarien liigassa.

Hallitusta lähellä oleva Qatar-säätiö teki viime kaudella FC Barcelonan kanssa 150 miljoonan euron sponsorisopimuksen, jonka myötä säätiö sai Qatarin nimen seuran pelipaidan rinnukseen Unicefin tilalle. Jo ennen sopimusta Barcelonan valmentaja Pep Guardiola palkattiin edustamaan Qataria vuoden 2022 jalkapallon MM-kisojen hakukampanjassa.

Eurooppalaisista jalkapallon suurmaista Saksa haluaa vielä pitää kotimaan liigan kotimaisessa omistuksessa. Bundesliigan sääntöjen mukaan seuran jäsenillä tulee olla enemmistö seuran osakkeista. Pitkälti tämän ansiosta Saksan liigassa otteluiden pääsyliput ovat edullisia ja katsojaluvut Euroopan suurimpia.

Bundesliigan seurat panostavat myös omaan juniorityöhön. Lauantaina pelattavassa Mestarien liigan loppuottelussa Bayern Münchenin avauskokoonpanossa on todennäköisesti ainakin neljä pelaajaa, jotka pelasivat seurassa jo juniorivuosinaan.

Loppuotteluvastustajana on lontoolainen Chelsea, jonka pelaajaringissä on pelaajia 13 eri maasta.

perjantai 4. toukokuuta 2012

Hamppukaupan uudet käänteet

KU-VIIKKOLEHTI 4.5.2012

Hollanti oli vapun alla otsikoissa meilläkin – ei sen vuoksi, että maan oikeistohallitus kaatui, vaan koska Haagissa sijaitsevan tuomioistuimen tuomari päätti pitää voimassa juuri eroamaan joutuneen hallituksen kiistellyn lakimuutoksen, jonka myötä maan coffeeshopeissa kielletään kannabistuotteiden myynti ulkomaalaisille.

Kielto tuli voimaan vapunpäivänä maan kolmessa eteläisessä provinssissa. Ensi vuoden alusta myyntikielto ulkomaalaisille olisi tarkoitus ulottaa koko maahan.

Ainakin Maastrichtissa ja Tilburgissa coffeeshopit kuitenkin uhmasivat kieltoa. Maastrichtissa järjestettiin vappuna mielenosoitus, jossa ihmiset pössyttelivät marisätkiä kaduilla ja vaativat lakimuutoksen kumoamista.

Myös muualla maassa myyntirajoitukset ovat herättäneet vastustusta. Amsterdamin pormestari Eberhard van der Laan sanoo aikovansa neuvotella hallituksen kanssa ratkaisusta, jonka mukaan uudet lakimuutokset eivät koskisi Amsterdamia.

Amsterdamiin saapuu vuosittain noin viisi miljoonaa turistia, ja näistä joka neljäs käväisee vierailunsa aikana myös coffeeshopissa. Kaupungin linjana on, että coffeeshopit ovat keino pitää hampunpolttelijat erillään kovista huumeista. Jos myynti siirtyy katukauppaan, rikolliset huumejengit jakaisivat kaupungin omiin reviireihinsä.

Hampun myyntikieltoa ulkomaalaisille perusteltiin sillä, että Belgian ja Saksan rajan pinnassa sijaitsevissa pikkukaupungeissa asukkaat olivat kyllästyneet naapurimaista tulevien pilvenpolttajien jokaviikkoiseen huumeralliin, joka aiheutti liikenneruuhkia ja yleistä epäjärjestystä.

Eteläisten provinssien coffeeshopien omistajat nostivat lakimuutoksen vuoksi joukkokanteen, koska heidän mielestään myyntikielto syrjii muiden EU-maiden kansalaisia.

Viime viikolla eronneen oikeistohallituksen laatima lakimuutos pitää sisällään myös muita rajoituksia. Coffeeshopien tulisi olla jatkossa yksityisklubeja, joissa hamppusätkiä saa myydä vain rekisteröidyille jäsenille, joilla tulee olla henkilökohtaiset jäsenkortit.

Haarlemissa tehdyn selvityksen mukaan kuitenkin vain 12 prosenttia coffeeshopien asiakkaista suostuisi rekisteröitymään yksityisklubin jäseneksi, sillä jäsenkortti leimaisi asiakkaan huumeenkäyttäjäksi. Kannabiksen myynti, käyttö ja hallussapito on Hollannissa edelleen laitonta. Coffeeshopeissa saa ostaa enintään viisi grammaa kannabista omaan käyttöön vailla pelkoa huumesyytteestä.

Hollannin coffeeshopit joutuvat kuitenkin hankkimaan myyntituotteensa laittomasti, lähinnä paikallisilta kotikasvattajilta. Viime aikoina jotkut coffeeshopien omistajat ovat tulleet pidätetyiksi matkalla töihin, kun heillä on ollut mukanaan päivän myyntiin tarkoitettu määrä hampputuotteita.

Rikosoikeustutkija Tim Boekhout van Solinge Utrechtin yliopistosta toteaa, että Hollannin parlamentti on neljä kertaa tehnyt lakiesityksen kannabiksen tuotannon ja myynnin laillistamiseksi. ”Mutta joka kerta hallitus on kieltäytynyt hyväksymästä lakia, Yhdysvaltojen painostuksen vuoksi.”

Kannabiksen myyntirajoitukset saattavat jäädä Hollannissa väliaikaiseksi ilmiöksi. Maassa pidetään syyskuussa parlamenttivaalit, ja seuraava hallitus voi kumota uudet myyntirajoitukset. Hallituksessa olleet oikeistopuolueet eivät tämänhetkisten kannatuslukujen perusteella tule saamaan syksyn vaaleissa enemmistöä. Eniten kannatustaan on lisännyt vasemmistolainen Sosialistipuolue.

Jos Hollanti on mennyt kannabiksen käytön suvaitsemisessa ainakin väliaikaisesti hiukan taaksepäin, useissa muissa Euroopan maissa kieltolakia on jo hellitetty.

Portugali poisti vuonna 2001 rangaistukset kaikkien omaan käyttöön tarkoitettujen huumeiden hallussapidosta. Kannabista saa pitää hallussaan 2,5 grammaa. Tulokset ovat olleet hyvät. Kannabiksen käyttö lisääntyi hiukan nuorten keskuudessa, mutta heroiinin käyttö väheni ja sen myötä myös hiv-tartuntojen määrä laski. Huumeidenkäyttö on Portugalissa muihin EU-maihin verrattuna edelleen vähäistä.

Tšekin tasavallassa hampun kotikasvatus ja pienten määrien hallussapito sallittiin kaksi vuotta sitten. Prahan pormestari osallistui maan ensimmäisen kannabiksen lääkinnällistä käyttöä edistävän hamppuapteekin avajaisiin.

Myös naapurimaassa Slovakiassa suunnitellaan hampun käytön sallimista. Maan sosiaalidemokraattinen pääministeri Robert Fico kirjoitti viime kuussa blogissaan, että rikosoikeusjärjestelmä on tehoton tapa taistella marihuanan käyttöä vastaan.

Espanjaan kuuluvassa Baskimaassa hampun kotikasvatus, myynti ja käyttö sallittiin tämän vuoden alussa.

Myös Sveitsissä pienimuotoinen kotikasvatus sallittiin tänä vuonna neljässä kantonissa. Huumehampun myynti on periaatteessa laitonta, mutta sitä kaupataan avoimesti hajustetyynyjen nimikkeellä.

Kööpenhaminassa taas kaupunginvaltuusto on valtuuttanut sosiaalilautakunnan laatimaan suunnitelman kaupungin ylläpitämien hamppumyymälöiden avaamiseksi. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää huumekauppaa pyörittävien moottoripyöräjengien vaikutusvaltaa.

Muualla maailmassa etenkin eräät Latinalaisen Amerikan maat ovat viime vuosina valinneet sallivamman huumelainsäädännön. Meksikossa pienten huumemäärien hallussapito dekriminalisoitiin vuonna 2009. Päätöstä edelsi useita vuosia kestänyt vääntö Yhdysvaltojen hallituksen painostaessa naapurimaataan pitämään kiinni kovista rangaistuksista.

Yksityinen kannabiksen käyttö ja pienten määrien hallussapito on sallittu myös Argentiinassa, Chilessä, Kolumbiassa, Perussa, Uruguayssa ja Venezuelassa.

Yhdysvalloissa taas 16 osavaltiota on hyväksynyt kannabiksen käytön lääkärin määräyksestä. Marihuanaa on käytetty lääkärin määräyksestä esimerkiksi aidspotilaiden ruokahalun lisäämiseen ja syöpää tai niveltulehdusta sairastavien kivunlievitykseen. Viime syksynä kymmenien hamppuapteekkien käskettiin kuitenkin sulkea ovensa Kaliforniassa, kun liittovaltion viranomaisten mielestä lääkereseptejä kirjoitettiin myös täysin terveille asiakkaille.