perjantai 21. elokuuta 2015

Optimismin huumaa Nigeriassa

KU-VIIKKOLEHTI 21.8.2015

Heti Lagosin lentokentällä huomaa, että Nigeriassa jokin on muuttunut. Maahantulomuodollisuudet hoituvat sujuvasti ilman jonotusta. Paikallinen toimittajakollega on vastassa lentokentän ulkopuolella, ja olemme perillä hotellissa alle puolessa tunnissa.

Aiemmilla kerroilla Lagosin lentokentällä virkailija on vaatinut lahjuksia maahantuloleiman tai matkatavaroiden saamiseksi ja matka hotellille on kestänyt liikenneruuhkassa ainakin toista tuntia.

Nyt Nigeriassa tuntuu vallitsevan hurja optimismi. Toimittajakollega kertoo Lagosin monimiljoonakaupungin uusista liikennejärjestelyistä, joilla on päästy eroon pahimmista pullonkauloista. Vuosia pysähdyksissä olleet tienrakennushankkeet ovat vihdoin saaneet rahoituksensa. Lagosissa polttoainetta ei enää tarvitse jonottaa. Korruptionvastainen kampanja on tuottanut tulosta.

Muualla maassa ääri-islamistinen terroristijärjestö Boko Haram on joutunut luopumaan lähes kaikista valtaamista alueistaan maan koilliskolkassa sen jälkeen kun armeijan sotilaille maksettiin puuttuvat palkkarästit. Nigerjoen suiston öljyntuotantoalueilla puhutaan ensi kertaa vakavasti vuosikymmenien saatossa syntyneiden öljytuhojen puhdistamisesta.

Toimittajakollegan mukaan muutokset ovat maan uuden presidentin, entisen sotilasdiktaattorin Muhammadu Buharin ansiota.

”Kaikki johtuu huipulla olevan miehen kehonkielestä”, hän sanoo.

Jos kansainvälistä mediaa olisi uskominen, niin eihän tässä näin pitänyt käydä. Maaliskuun lopulla pidettyjen vaalien alla mediassa peloteltiin tulossa olevasta sisällissodasta Nigerian islaminuskoisten pohjoisosien ja kristinuskoisen etelän välillä, mikäli pohjoisesta kotoisin oleva Buhari voittaa vaalit.

Buhari kuitenkin voitti vaalit pohjoisen ja maan väkirikkaan lounaisosan antamilla äänillä. Istuva presidentti Goodluck Jonathan myönsi vaalitappionsa jo ennen lopullisten tulosten julkistamista. Jonathan oli Nigerian historian ensimmäinen presidentti, joka oli kotoisin Nigerjoen suiston öljyalueelta.

Myös toimittajakollega on kotoisin öljyalueelta. Hän on paikallinen seurakunta-aktiivi ja mukana myös Nigerian ihmisoikeusliikkeessä. Silti hän kertoo äänestäneensä kevään vaaleissa 72-vuotiasta islaminuskoista entistä sotilasdiktaattoria pohjoisesta Katsinan osavaltiosta.

”Jonathanin ongelmana oli, ettei hän halunnut keikuttaa venettä”, kollega luonnehtii vaaleissa hävinnyttä ex-presidenttiä.

Harva muistelee kaiholla Muhammadu Buharin edellistä valtakautta Nigeriassa vuosina 1983–1985. Huumorintajuttomaksi kuvailtu kenraalimajuri ajoi ankaraa korruptionvastaista politiikkaa, mutta rikkeistä langetettiin kohtuuttomia rangaistuksia ja sananvapautta rajoitettiin.

Useita satoja poliitikkoja, virkamiehiä ja liikemiehiä tuomittiin lahjusten antamisesta ja vastaanottamisesta. Maailmankuulu muusikko Fela Kuti suljettiin vankilaan sotilasvallan arvostelemisesta.

Sotilaat vartioivat kadulla, ettei bussijonossa kiilattu. Myöhässä töihin tulleita virkamiehiä käskettiin rangaistukseksi tekemään kyykkyhyppyjä.

Korruption nollatoleranssi oli Buharin keskeinen vaaliteema myös viime kevään vaaleissa, mutta tällä kertaa Buharin puolue tarjosi äänestäjille myös muita houkuttimia: maksutonta koulunkäyntiä ja kouluruokaa, ilmaista terveydenhuoltoa sekä pientä perustuloa 25 miljoonalle äärimmäisessä köyhyydessä elävälle vanhemmalle, sillä ehdolla että nämä lähettävät lapsensa kouluun ja rokotuksiin.

Kaikkien edistyksellisten kongressi (APC) lupasi myös satoja tuhansia työpaikkoja julkisella sektorilla maan kaikissa osavaltioissa, miljoona uutta edullista asuntoa sekä lainmuutoksia, joiden nojalla yltiörikkaiden nigerialaisten omaisuutta voidaan pakkolunastaa, jollei omaisuuden haltija pysty osoittamaan, että varallisuus on hankittu laillisin keinoin.

Kun Buhari tuli toukokuussa valtaan, öljyrikas Nigeria kärsi polttoainepulasta ja jatkuvista sähkökatkoista. Maan vientituloista yli 90 prosenttia on peräisin öljystä, mutta öljynhinnan romahtamisen vuoksi öljytulot ovat vähentyneet puoleen. Kansa kuitenkin odotti, että tuore presidentti laittaisi hetkessä maan asiat kuntoon.

Buhari näyttäisi saaneen paljon aikaan pelkästään esimerkin voimalla. Pari viikkoa sitten hän ilmoitti puolittavansa oman palkkansa ja perui presidentin virka-autoiksi kaavailtujen uusien panssaroitujen S-sarjan Mercedes-Benzien hankinnan.

Presidentti on myös pyytänyt ulkomailta apua, jotta Nigerian valtion kassasta kavalletut pääomat jäljitetään ja palautetaan Nigeriaan. Pelkästään Yhdysvaltojen pankeissa uskotaan olevan 150 miljardin dollarin edestä nigerialaisten virkamiesten varastamia rahoja.

Nigerian lehdistä on jo saanut lukea entisistä ministereistä, jotka ovat luvanneet oma-aloitteisesti palauttaa kavaltamiaan miljoonia. Buhari vastasi ex-ministereille, ettei heidän kannata vielä maksaa mitään, vaan vasta sen jälkeen kun maan talousrikoskomissio on selvittänyt, kuinka paljon he ovat todellisuudessa kavaltaneet.

Talousrikosepäilyjen vuoksi myös hallituksen muodostaminen on viivästynyt, kun suurin osa ministeriehdokkaista ei ole saanut talousrikostutkijoilta puhtaita papereita.

Afrikan talousjättiläinen Nigeria on viime vuosina ylittänyt kansainvälisen uutiskynnyksen yleensä vain Boko Haramin tekemien pommi-iskujen yhteydessä tai kun ulkomailla on käyty oikeusjuttuja öljytuhojen aiheuttamien haittojen korvaamisesta Nigerjoen suiston öljyalueiden asukkaille.

Vielä alkuvuodesta laajoja alueita hallussaan pitäneen Boko Haramin joukot on nyt ajettu pienelle metsäkaistaleelle lähellä Kamerunin vastaista rajaa. Lehtitietojen mukaan ryhmän johtajat ovat ehdottaneet rauhanneuvotteluja hallituksen kanssa edelleen kadoksissa olevien siepattujen tyttöjen vapauttamiseksi.

Myös öljyalueilla saattavat koittaa paremmat ajat. Presidentti Buhari kaavailee raakaöljyn seassa olevan kaasun polttamisen täyskieltoa ja on perustanut työryhmän selvittämään kuinka vakavasti saastuneen Ogonimaan öljytuhoja voidaan ruveta puhdistamaan YK:n ympäristöjärjestön Unepin neljän vuoden takaisen raportin suositusten mukaisesti.

perjantai 7. elokuuta 2015

Ketä vastaan Turkki taistelee

KU-VIIKKOLEHTI 7.8.2015

Sinam Mohamad osoittaa kartalta, miten rintamalinjat ovat muuttuneet Pohjois-Syyriassa kesän aikana sen jälkeen kun kurdien johtamat joukot ajoivat islamistijärjestö Isisin pois Turkin rajalla sijaitsevasta Tal Abyadin kaupungista.

Turkin vastaisella rajalla Pohjois-Syyriassa on nyt Irakista länteen Eufratjoelle ulottuva satojen kilometrien mittainen yhtenäinen alue, jota hallitsevat pitkälti kurditaustaisista taistelijoista koostuvat Kansan suojelujoukot (YPG).

”Isisiltä vapautettujen alueiden asukkaat saavat nyt päättää, haluavatko he liittyä Rojavan demokraattisen itsehallintoalueen kantoneihin”, Sinam Mohamad kertoo.

Sinam Mohamad, entinen maanalaisen naisliikkeen aktiivi Pohjois-Syyrian kurdialueelta, on Rojavan itsehallinnon Euroopan edustaja ja toinen alueen kahdesta korkeimmasta johtajasta.

Rojava tuli suuren maailman tietoisuuteen viime vuoden lopulla, kun kurdijoukot pysäyttivät Isisin islamistijoukkojen etenemisen Kobanen kaupungissa Turkin rajalla. Tv-ryhmät ja Syyrian puolelta paenneet pakolaiset seurasivat taisteluja vain muutamien satojen metrien päästä Turkin rajan takaa.

Rojavan itsehallintoalueen kolmessa kantonissa sovelletaan varsin ainutlaatuiselta kuulostavaa ruohonjuuridemokratiaa. Joka kunnasta valitaan kolme edustajaa alueen kansanneuvostoon: yksi kurdi, yksi arabi ja yksi assyrialainen tai muiden vähemmistöjen edustaja. Kolmesta edustajasta ainakin yhden on oltava nainen.

Alueen perustuslaissa puhutaan Syyrian monietnisestä mosaiikista ja naisten tasa-arvosta. Kouluissa opetetaan nyt paitsi arabiaa myös kurdin kieltä ja arameaa. Syyrian hallituksen jättämiä rakennuksia hallinnoivat työntekijöiden perustamat osuuskunnat.

Nuoret ja naiset ovat keskeisesti mukana paikallisessa päätöksenteossa. Naisten oman sotilasyksikön YPJ:n taistelijat ovatkin jo saaneet runsaasti näkyvyyttä kansainvälisessä mediassa.

Tapaan Sinam Mohamadin aurinkoisena loppukesän iltana Café Ursulassa Helsingin Kaivopuistossa. Vieressä hypätään benjiitä korkeasta nosturista.

Mohamad on kiertänyt Euroopan maissa ja Yhdysvalloissa puhumassa Rojavan ruohonjuuridemokratiasta mallina koko muun Syyrian demokratisoimiseksi, kunhan taistelut taukoavat. Hän on vedonnut hallituksiin tuen saamiseksi muualta Syyriasta tulleiden pakolaisten auttamiseen.

Suomen ulkoministeriö on ensimmäisten joukossa luvannut tukea alueen hallinnon ja peruspalvelujen kehittämistä, tosin lopullisesta toteutustavasta vielä neuvotellaan.

Sinam Mohamadin mukaan useat EU-maiden hallitukset ja Yhdysvallat ovat osoittaneet sympatiaa, mutta eivät uskalla sanoa sitä ääneen.

”Kenties siksi, etteivät he vihastuttaisi Turkkia.”

Yhdysvalloille Rojavan alueen armeija YPG on ollut tärkeä taktinen liittolainen taistelussa Isistä vastaan. Viime viikolla Turkki suostui vihdoin siihen, että Yhdysvaltojen hävittäjät voivat käyttää Turkissa sijaitsevaa Incirlikin lentotukikohtaa ilmaiskuihin Isistä vastaan.

Sopimuksen mukaan Syyrian puolelle rajaa muodostetaan maltillisten kapinallisjoukkojen hallinnoima puskurivyöhyke. Turkki ilmoitti myös liittyvänsä ilmaiskuihin Isistä vastaan.

Todellisuudessa Turkki teki yhden ilmaiskun Isistä vastaan Syyriassa ja ainakin 400 ilmaiskua Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n Pohjois-Irakissa sijaitseviin tukikohtiin. Turkin puolelta ammuttiin myös useaan otteeseen panssaritulta Rojavan kurdijoukkoja vastaan.

Turkin ilmaiskuja edelsi Isisin tekemä pommi-isku Turkin rajakaupungissa Surucissa. Iskussa kuoli 32 vasemmistonuorta, jotka olivat menossa Syyrian puolelle auttamaan Kobanen kaupungin jälleenrakentamisessa. Kaksi päivää myöhemmin Turkin aseellinen kurdijärjestö PKK surmasi kaksi poliisia, joiden uskottiin avustaneen iskun järjestämisessä.

”Turkki vain teeskentelee käyvänsä sotaa Isistä vastaan, kun todellisuudessa sen pyrkimyksenä on tuhota PKK”, arveli tutkija Kerem Öktem itävaltalaisesta Grazin yliopistosta.

Turkin pääministerin Ahmet Davutoglun valitsema sanajärjestys oli myös paljastava, kun hän totesi, että ”emme voi seurata vierestä, kun kurdit, vasemmistolaiset ja Isisin militantit kohdistavat iskuja Turkkia vastaan”.

Muutoin hyväntuulinen Sinam Mohamad kiihtyy hetkeksi, kun kysyn missä määrin Turkki on tukenut Isistä.

”Turkki on päästänyt Syyrian rajan yli tuhansia Isisin taistelijoita ulkomailta ja antanut Isisin käyttää Turkkia huoltoreittinään. Isis on myynyt Turkkiin öljyä vallatuilta alueilta Syyriasta ja Irakista. Luuletko, ettei Turkki tiedä, kuka ylittää sen rajat? Kun syyrialaiset siviilit ovat yrittäneet tulla Turkin puolelle saamaan lääkärinhoitoa, Turkin sotilaat ovat ampuneet heitä.”

Sinam Mohamadin mielestä Turkki olisi halutessaan voinut pysäyttää Isisin aikaa sitten, mutta ilmeisesti Turkki on pitänyt Isistä pikemminkin hyödyllisenä likaisen työn tekijänä kurdijoukkoja vastaan.

Turkin uudelleen käynnistämä sota PKK:ta vastaan liittyy ennen muuta sisäpolitiikkaan. Presidentti Recep Tayyip Erdoganin islamistinen AKP-puolue ei saanut kesäkuun vaaleissa enemmistöä ja yrittää nyt saada lisäpontta uusintavaaleihin lietsomalla uhkakuvia ja kurdivähemmistön vastaista mielialaa.

Mitä taas tulee Yhdysvaltojen ja Turkin kaavailemaan puskurivyöhykkeeseen, niin kyseessä on Turkin rajan eteläpuolella sijaitseva noin sata kilometriä leveä alue, joka on nyt osittain Isisin ja osittain keskenään taistelevien sunniarabien kapinallisryhmien hallinnassa.

Monien mielestä kurdijohtoisen YPG:n joukot olisivat voineet olla luontevin ehdokas alueen rauhoittamiseen, sillä juuri tuo alue erottaa Rojavan läntisen Afrinin kantonin itsehallintoalueen kahdesta muusta kantonista Kobanesta ja Jazirasta. Turkki taas haluaa nimenomaan estää Rojavan alueiden yhdistämisen.

Turkki ja Yhdysvallat eivät ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen siitä, mitkä joukot aluetta tulisivat valvomaan. Yhdysvaltojen kouluttamat Uuden Syyrian joukot (NSF), eli niin sanottu 30. divisioona, koki kovan takaiskun, kun Al-Qaidan syyrialainen paikallisosasto Al-Nusran rintama vastikään vangitsi 20 ryhmän taistelijaa ja kaksi sen komentajaa.