torstai 21. heinäkuuta 2016

Kuka yritti kaapata vallan Turkissa?

KU-VIIKKOLEHTI 22.7.2016

Turkin viime viikonlopun vallankaappausyritys oli vielä käynnissä, kun presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että kaappausyrityksen takana olivat Yhdysvalloissa maanpaossa asuvan turkkilaisen uskonoppineen Fethullah Gülenin kannattajat, jotka olivat soluttautuneet asevoimiin ja poliisiin.

Selitys ei vakuuta kaikkia. Vallankaappausyrityksen päätekijöiksi nimettyjen joukossa on ilmavoimien entinen komentaja, kurdijoukkojen vastaista taistelua Turkin kaakkoisosissa johtanut kenraali sekä Istanbulin lähelle sijoitettujen Naton valmiusjoukkojen komentaja.

”Ei kuulosta kovin vakuuttavalta, että Turkin asevoimat, joilla on toiseksi suurimmat Nato-joukot heti Yhdysvaltojen jälkeen, olisivat islamilaisen lahkon kontrollissa”, arveli turkkilainen veteraanitoimittaja Cengiz Candar.

Toiset kommentaattorit ihmettelivät sitä, kuinka Fethullah Gülenin saarnoissaan peräänkuuluttamat väkivallattomuuden ihanteet sopivat yhteen sotilasvallankaappauksen kanssa.

Sosiologi Doğu Ergil puolestaan epäili, ettei Gülenin perustama Hizmet-liike olisi toiminut niin amatöörimäisesti kuin vallankaappaajat ja ajanut itsensä tieten tahtoen tuhoon.

Keväällä lakkautetun Radikal-lehden päätoimittaja Ezgi Basaran totesi, että valtion tv-kanavalla luettu vallankaappaajien julkilausuma muistutti Turkin ensimmäisen presidentin Mustafa Kemal Atatürkin käyttämää kansallismielistä retoriikkaa.

Yhden teorian mukaan vallankaappauksen takana olivatkin asevoimia pitkään hallinneet kemalistit, jotka onnistuivat houkuttelemaan Gülenin kannattajia mukaan salaliittoon. Uskonnon kasvavaa roolia yhteiskunnassa vastustavat kemalistit tiesivät, että kaappausyritys tulisi epäonnistumaan ja johtaisi puhdistuksiin, joissa päästäisiin eroon asevoimissa avainpaikoille kohonneista Gülenin kannattajista.

Vallankaappaajien tekemät lukuisat virheet ja Erdoğanin hallituksen etukäteen laatimat pidätyslistat ovat saaneet monet myös epäilemään, että vallankaappausyritys oli hallituksen masinoima salajuoni.

Erdoğan totesi viikonloppuna, että ”vallankaappausyritys oli lahja Jumalalta, sillä se antoi syyn armeijan puhdistamiseen”.

Keskiviikkoon mennessä 6 000 sotilasta oli pidätetty. Lisäksi 9 000 poliisia on saanut potkut töistään, 3 000 tuomaria on pidätetty virantoimituksesta ja 15 000 opettajaa on määrätty opetuskieltoon. Parikymmentä radio- ja tv-asemaa on menettänyt toimilupansa syytettynä yhteyksistä Fethullah Gülenin ”terroristijärjestöön”.

Pennsylvanian maaseudulla erakkona elävä 75-vuotias Gülen sanoutui välittömästi irti viime viikonlopun vallankaappauksesta.

Yhdysvalloissa Gülenin oppien innoittamana perustettu Alliance for Shared Values -järjestö (Jaettujen arvojen liitto) piti vastuuttomina väitteitä Gülenin ja Hizmet-liikkeen osallisuudesta vallankaappaukseen. Järjestön tiedotteen mukaan Gülenin seuraajat ovat aina toimineet rauhan ja demokratian puolesta ja tuominneet sotilaiden sekaantumisen sisäpolitiikkaan.

Entinen Izmirin kaupungin imaami Fethullah Gülen saarnasi vuosikymmenten ajan maltillisen ja suvaitsevaisen islamin puolesta synnyttäen ympärilleen herätysliikkeen, joka korosti lähimmäisenrakkautta, ahkeruutta ja länsimaisen koulutuksen tärkeyttä.

Gülenillä uskotaan olevan miljoonia seuraajia Turkissa ja Keski-Aasian maissa, erityisesti keskiluokan ja yrittäjien parissa.

Kulttimaisen liikkeen rahoilla on rakennettu kouluja Turkkiin ja yli sataan maahan eri puolilla maailmaa, toimitettu humanitaarista apua ja perustettu ajatushautomoita kampanjoimaan uskontojen välisen dialogin puolesta.

Gülen kehotti seuraajiaan opiskelemaan ahkerasti ja pyrkimään valta-asemiin. Päämääränä oli islamin arvoihin perustuvan yhteiskunnan vahvistaminen.

Erdoğanin islamistinen AKP-puolue oli pitkään yhteistyössä Gülenin liikkeen kanssa. Erdoğanilla ei ollut aluksi mitään sitä vastaan, että Gülenin seuraajat hakeutuivat töihin poliisivoimiin ja armeijaan. Gülenin kannattajat tuomioistuimissa auttoivat AKP:tä vakiinnuttamaan valtansa masinoimalla oikeudenkäyntejä islamistien valtaantuloa vastustaneita kemalisteja vastaan valtionhallinnossa ja asevoimissa.

Välirikon syynä oli vuonna 2013 paljastunut korruptioskandaali, jossa kymmeniä AKP:n johtohahmoja syytettiin lahjonnasta, petoksista ja rahanpesusta. Kun myös Erdoğanin liikemiespoikien Bilalin ja Burakin tekemisiä ruvettiin tutkimaan, tuolloin pääministerinä ollut Erdoğan erotti 350 poliisia tehtävistään ja syytti Gülenin liikettä ”juridisesta vallankaappausyrityksestä”.

Erdoğan sulki Gülenin liikkeen omistamia kouluja ja käynnisti laajat puhdistukset oikeuslaitoksessa.

Verkkolehti Al-Monitorin tietojen mukaan Erdoğanin hallitus suunnitteli seuraavaksi Gülenin kannattajiksi epäiltyjen sotilaiden joukkopidätyksiä. Erään teorian mukaan sotilaat reagoivat ensin ja yrittivät vallankaappausta ennen kuin joutuisivat itse pidätetyksi.

perjantai 8. heinäkuuta 2016

Ei aihetta itsenäisyyspäivän juhlaan

KU-VIIKKOLEHTI 8.7.2016

Tänä viikonloppuna tulee kuluneeksi viisi vuotta Etelä-Sudanin itsenäistymisestä Sudanin alaisuudesta vuosikymmeniä kestäneen vapautustaistelun jälkeen. Mutta tänä vuonna maan pääkaupungissa Jubassa ei juhlita itsenäisyyttä.

”Rahaa tarvitaan muihin tarkoituksiin”, Etelä-Sudanin tiedotusministeri Michael Makuei perusteli viime viikolla.

Öljytuloista miltei täysin riippuvaisen Etelä-Sudanin valtionkassa on tyhjä, sillä taistelut ovat pysäyttäneet öljyntuotannon lähes kokonaan.

Budjettivajettakin suurempi syy juhlien peruuntumiseen on kuitenkin se, ettei itsenäisyyden juhliminen tunnu kovin mielekkäältä.

Maa on vasta toipumassa yli kaksi vuotta jatkuneesta verisestä sisällissodasta, jossa on kuollut arviolta 300 000 ihmistä ja kaksi miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa. Viisi miljoonaa eteläsudanilaista on ulkopuolisen ruoka-avun tarpeessa.

Vuoden 2013 lopussa, kaksi ja puoli vuotta Etelä-Sudanin itsenäistymisen jälkeen, virastaan erotettu varapresidentti Riek Machar ja hallituspuolue SPLM:n puoluehallitus arvostelivat presidentti Salva Kiiriä vallan keskittämisestä itselleen ja lähipiirilleen.

Salva Kiir puolestaan syytti entistä varapresidenttiä vallankaappausyrityksestä. Dinka-heimoon kuuluvat presidentinkaartin sotilaat lähtivät Juban kaduille surmaamaan maan toiseksi suurimpaan kansanryhmään nuereihin kuuluvia ihmisiä.

Armeija jakautui kahtia sotilaiden etnisen alkuperän perusteella, ja maa ajautui totaaliseen sisällissotaan.

Monien käänteiden jälkeen Riek Machar palasi tämän vuoden huhtikuussa Jubaan, kun taistelevat osapuolet saatiin suostuteltua yhteishallitukseen Yhdysvaltojen ja naapurimaan Etiopian johtamissa rauhanneuvotteluissa.

Olin tammikuussa 2011 Jubassa, kun eteläsudanilaiset äänestivät maan itsenäisyydestä. Kansanäänestystä juhlittiin karnevaalitunnelmissa. En tavannut viikon aikana ainuttakaan eteläsudanilaista, joka ei kannattanut itsenäistymistä. Maan uskottiin nousevan pian jaloilleen valtavien öljyvarojensa ansiosta.

Heinäkuussa itsenäisyyspäivän aaton karkeloissa pistettiin vielä paremmaksi kuin kansanäänestyksen jälkeisissä kemuissa. Juban sairaalaan tuotiin seuraavana päivänä lähinnä juhlayön jälkeen helteessä pyörtyneitä ihmisiä, kertoi sairaalassa työskennellyt vanha ystäväni Nhial Monykuany.

Nhial oli palannut synnyinmaahansa asuttuaan parikymmentä vuotta Suomessa ja opiskeltuaan täällä lääkäriksi.

Kun väkivaltaisuudet alkoivat joulukuussa 2013 ja nuer-heimon jäseniä vainottiin Jubassa, Nhial pakeni Etelä-Sudanin pohjoisosiin. Kolme kuukautta myöhemmin saatiin kuulla, että hallituksen sotilaat olivat surmanneet hänet Bentiun öljyalueen lähistöllä yhdessä muiden taisteluja pakenevien siviilien kanssa.

Tekijöitä ei ole edes yritetty saada kiinni.

Tämän vuoden keväänä julkaistu YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportti kertoo hallitusarmeijan sotilaiden tekemistä julmuuksista Bentiun öljyalueella. Raportin mukaan hallituksen vastustajiksi epäiltyjä siviilejä on hirtetty, paloiteltu kuoliaaksi, poltettu hengiltä tai suljettu kontteihin ja jätetty tukehtumaan.

Pelkästään Unityn osavaltiossa ainakin 1 300 naista raiskattiin viime vuonna. Erään naisen mies surmattiin ja nainen sidottiin puuhun, jonka jälkeen hänen 15-vuotias tyttärensä joutui kymmenen sotilaan raiskaamaksi. Toinen nainen riisuttiin alastomaksi maantiellä, jonka jälkeen viisi sotilasta raiskasi hänet hänen lastensa edessä. Usein sotilaat myös sieppasivat naisia seksiorjiksi.

Erään todistajanlausunnon mukaan nuoret ja hyvännäköiset naiset joutuivat usein kymmenen sotilaan joukkoraiskaamaksi. Iäkkäämmät naiset raiskattiin seitsemän tai yhdeksän kertaa.

Raportin mukaan armeijan komentajat kehottivat sotilaita raiskaamaan naisia ja ryöstämään karjaa rahallisen palkkion saannin sijasta.

Miten tällaisesta tilanteesta päästään sovintoon ja maan jälleenrakennukseen? Etelä-Sudanin rauhansopimus tarjoaa ratkaisuksi paikallisten oikeusviranomaisten ja kansainvälisten tuomarien yhteistä tuomioistuinta, totuuskomissiota sekä vahingonkorvauksista päättävää elintä.

Viime kuussa New York Times julkaisi presidentti Salva Kiirin ja uudestaan varapresidentiksi nimetyn Riek Macharin yhteisen kirjoituksen, jossa rauhanprosessiin osallistuneita ulkomaita kehotettiin luopumaan aikeista perustaa sotarikostuomioistuinta Etelä-Sudaniin. Rikoksista epäillyt olivat nimittäin yhä aseistettuja ja todennäköisesti jatkaisivat hävitystä välttyäkseen oikeusprosessilta.

Kirjoituksen synnyttämän kohun jälkeen Riek Macharin tiedottajat ilmoittivat, ettei varapresidentti ollut osallistunut artikkelin kirjoittamiseen. Macharin kannattajat ovat nimenomaan vaatineet rikoksiin syyllistyneitä vastuuseen teoistaan.

Lopulta presidentti Salva Kiirin tiedottaja myönsi, että kirjoitus oli laadittu presidentinkansliassa yhteistyössä amerikkalaisen pr-toimiston kanssa.