torstai 24. marraskuuta 2016

Aleppon kapinalliset = Al-Qaida

KU-VIIKKOLEHTI 25.11.2016

Maailmankuulu dokumentaristi ja tutkiva journalisti John Pilger ihmettelee, miksi syyrialaisen Aleppon kaupungin taisteluista ja ilmapommituksista raportoidaan uutisissa niin eri tavoin kuin taisteluista ja pommituksista Mosulissa naapurimaassa Irakissa.

”Sekä Aleppossa että Mosulissa hallituksen joukot taistelevat kaupunkia hallussaan pitäviä kiihkoilijoita vastaan, jotka ovat syyllistyneet kauhistuttaviin julmuuksiin”, Pilger arvioi Sheffieldin kirjallisuustapahtumassa Englannissa pitämässään alustuksessa.

Mosulissa hallituksen sotilaita ja näiden rinnalla taistelevia šiiojen ääriryhmiä kuvataan uutisissa Pilgerin mukaan vapauttajina. Yhdysvaltojen ilmaiskuista ja taistelujen etenemisestä raportoidaan mediassa innostuneesti, melkein kuin olisi kyse urheilutapahtumasta. Siviiliuhreista ei juuri puhuta.

Aleppon pommituksia kutsutaan sen sijaan sotarikoksiksi, ja uutiskuvissa esitetään pommitusten uhreiksi joutuneita lapsia. Venäjän julistama tulitauko jäi uutisissa vähemmälle huomiolle. Tulitauon aikana siviilejä kehotettiin lähtemään taistelujen alta turvaan humanitaarisia käytäviä pitkin. Kapinalliset kuitenkin estivät tulituksella asukkaiden poistumisen sota-alueelta.

Australialaissyntyisen John Pilgerin mielestä länsimedia on valinnut puolensa ja toimii pitkälti omien hallitustensa propagandatorvena. Yhdysvallat ja Britannia tukevat Syyriassa Bashar al-Assadin hallitusta vastaan taistelevia kapinallisia ja Irakissa hallituksen puolella islamistijärjestö Isistä vastaan taistelevia asejoukkoja.

Aleppossa ja Mosulissa on molemmissa yli miljoona asukasta. Kapinallisten valtaamilla alueilla Aleppon itäosissa on edelleen noin 250 000 siviiliä.

Keitä sitten ovat Aleppossa taistelevat kapinalliset? New York Timesin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kaksi ryhmittymää kantaa päävastuun taisteluissa Syyrian hallituksen joukkoja vastaan: Jabhat Fateh al-Sham sekä Ahrar al-Sham.

Jabhat Fateh al-Sham (Syyrian valloituksen rintama) tunnettiin aiemmin nimellä Jabhat al-Nusra (Tukirintama). Se oli terroristijärjestö Al-Qaidan paikallisosasto Syyriassa.

Ahrar al-Sham (Syyrian vapaiden miesten liike) on toinen jihadistinen äärijärjestö, jonka toimintatavat eivät juuri poikkea Isisistä.

Ryhmät ovat saaneet tukea ja aseita Turkilta, Qatarilta ja Saudi-Arabialta, muun muassa kuorma-auton lavalle asennettuja raketinheitinjärjestelmiä.

Yhdysvaltojen tiedustelupalvelu CIA on rahoittanut ja aseistanut 11 muuta aseryhmää, jotka taistelevat Aleppossa nyt paikallisen Al-Qaidan alaisuudessa.

Yhdysvaltojen hallituksen salainen asetuki sisältää muun muassa panssarintorjuntaohjuksia, joista osa on lopulta päätynyt jihadistijärjestöjen ja myös Isisin haltuun.

Pohjois-Irakissa Tigrisjoen rannalla sijaitseva Mosul oli aiemmin kukoistava monikulttuurinen kaupunki, jossa sunnimuslimit elivät sulassa sovussa kurdien, kristittyjen ja jesidien kanssa, kunnes Isis valloitti kaupungin kesällä 2014.

Tunnetun irakilaisen bloggaajan Raed Jarrarin mielestä Isis on kuitenkin vain yksi monista uskonnollisten ääriryhmien perustamista aseellisista ryhmistä, joiden syntymiselle ja kasvulle Yhdysvaltojen Irakin-miehitys on luonut otolliset puitteet.

”Mikäli Mosulin hallinta siirtyy yhdeltä pahamaineiselta ryhmältä toiselle kutakuinkin yhtä pahalle toimijalle, sitä ei pitäisi kutsua vapauttamiseksi”, Raed Jarrar kirjoittaa Al Jazeeran verkkosivuilla.

John Pilger oli puolestaan vakuuttunut siitä, etteivät Aleppo ja Mosul olisi kumpikaan tällä hetkellä fanaattisten asejoukkojen hallinnassa ja taistelujen kohteena, elleivät Yhdysvaltojen joukot olisi hyökänneet Irakiin vuonna 2003 ja ajaneet yhden Lähi-idän kehittyneimmistä valtioista täydelliseen kaaokseen.

Raed Jarrarin mielestä Isis on epäilemättä kauhua herättävä ryhmä, jonka pelkkä olemassaolo on irakilaisille suuri onnettomuus. Ikävä kyllä Isis ei hänen mukaansa juuri poikkea muista vastaavista sunnien, šiiojen ja kurdien aseellisista ryhmistä, jotka ovat aiheuttaneet tuhoja eri puolilla maata.

Viime heinäkuussa väkivaltainen aseryhmä hyökkäsi Fallujan kaupunkiin, sieppasi 900 siviiliä ja teloitti ainakin 50 ihmistä, jotkut heistä kaulat katkomalla tai pitkällisen kidutuksen jälkeen.

”Julmuuksien takana ei ollut Isis vaan šiiojen iskuryhmä, joka taisteli Irakin hallituksen armeijan rinnalla – Yhdysvaltojen rahoituksella, Yhdysvaltojen kouluttamana ja Yhdysvaltojen toimittamilla aseilla”, Jarrar toteaa.

Taistelu Mosulista tulee kestämään viikkoja tai kuukausia. Uutistoimisto AP:n haastattelema Irakin hallitusarmeijan komentaja piti kaupungin asukkaita pahimpana esteenä hyökkäyksen etenemiselle.

Isisin panttivankeina elävien asukkaiden tilanteesta on saatu vain vähän tietoa.

”Meillä ei ole vettä eikä ruokaa, ja meitä pelottaa. Myös lapset ovat peloissaan”, Mosulissa asuva perheenisä totesi viikonloppuna.

torstai 10. marraskuuta 2016

Kannabiksella Trumpin kauteen

KU-VIIKKOLEHTI 11.11.2016

Yhdysvaltojen presidentinvaalit ovat luojan kiitos ohi, ja Donald Trumpin vaalivoiton seurauksia voidaan jäädä vain odottamaan.

Pelkästään presidentinvaaliin keskittynyttä uutisointia seuratessa on helposti voinut jäänyt huomaamatta, että tämän viikon vaaleissa amerikkalaiset äänestivät monesta muustakin asiasta kuin Trumpista ja Hillary Clintonista.

Kongressin alahuoneeseen, eli edustajainhuoneeseen, valittiin aiempaan tapaan republikaanienemmistö. Republikaaneilla säilyi enemmistö myös senaatissa, vaikka demokraatit saivat lisäpaikkoja.

12 osavaltioissa valittiin uudet kuvernöörit, joista puolet näytti menevän demokraateille, puolet republikaaneille. Useimmissa osavaltioissa valittiin myös osavaltiosenaatti, edustajainhuone ja tuomareita osavaltion korkeimpaan oikeuteen.

Lisäksi eri puolilla maata valittiin uusia kaupunginjohtajia, kunnanvaltuutettuja sekä edustajia paikallisiin opetuslautakuntiin. Toisin kuin valtakunnallisissa vaaleissa, paikallisvaaleissa ei aina ole kyse vain kahden puolueen kisasta, vaan paikkoja saavat myös pienemmät puolueet ja itsenäiset ehdokkaat.

Yhdysvaltojen vaalijärjestelmässä on epäilemättä paljon parantamisen varaa, mutta myös suora demokratia on siellä voimi ssaan. Tiistain vaalien yhteydessä 35 osavaltiossa järjestettiin kaikkiaan 154 kansanäänestystä mitä erilaisimmista kansalaisia koskettavista asioista.

Tämän vuoden kuumin kansanäänestyksen aihe oli kannabiksen laillistaminen, josta äänestettiin kahdeksassa osavaltiossa. Minimipalkan korottamisesta ja käsiaseiden myynnin rajoituksista äänestettiin neljässä osavaltiossa.

Pelkästään Kaliforniassa ihmiset äänestivät henkilövaalien ohella muun muassa kannabiksesta, tupakkaveron korottamisesta, asemyynnin valvonnan kiristämisestä, koulujen määrärahoista, reseptilääkkeiden hintasäännöstelystä, kertakäyttömuovipussien kieltämisestä sekä siitä, pitääkö pornofilmien kuvauksissa käyttää kondomia.

Aloite kannabiksen laillistamisesta voitti kansanäänestyksessä odotetusti. Pitkin syksyä tehdyissä mielipidetiedusteluissa laillistamisella on ollut parhaimmillaan yli 70 prosentin kannatus.

Kalifornialaiset päättivät kansanäänestyksessä sallia myös muiden kielten kuin englannin käyttämisen opetuskielenä kouluissa. Monissa kouluissa Kaliforniassa huomattava osa oppilaista puhuu kotikielenään espanjaa.

Ehdotus kuolemanrangaistuksen lakkauttamisesta hävisi kansanäänestyksessä.

Arizonassa, Coloradossa, Mainessa ja Washingtonin osavaltiossa äänestettiin minimipalkan korottamisesta 12 dollariin tunnissa vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Dakotassa puolestaan kysyttiin äänestäjien kantaa työnantajien esitykseen, jossa työllisyyden edistämisen nimissä alaikäisten työntekijöiden minimituntipalkkaa leikattaisiin kahdeksasta dollarista seitsemään.

Kansasissa ja Indianassa ihmiset saivat äänestää metsästysoikeuksien lisäyksestä osavaltioiden perustuslakiin.

New Mexicossa äänestettiin kymmenen miljoonan dollarin kirjastomäärärahasta kirjojen, tietokoneiden ja laajakaistayhteyksien hankintaan.

Coloradossa hyväksyttiin aloite saattohoitopotilaiden eutanasian laillistamiseksi.

Kansanäänestyksiä koskevaan kampanjointiin käytettiin valtavia rahasummia. Lääkefirmat sijoittivat yli sata miljoonaa dollaria pr-kampanjaan estääkseen julkisista varoista maksettavien reseptilääkkeiden hintakattoa ajavan kansanäänestysaloitteen läpimenon Kaliforniassa.

Kertakäyttöpussien kieltämistä pelkäävät muovipussinvalmistajat onnistuivat puolestaan saamaan kansanäänestykseen oman kilpailevan ehdotuksen muovipussikiellon korvaamisesta muovipussimaksulla. Pussimaksuista kerätyt tulot olisi kanavoitu Kalifornian ympäristönsuojeluvirastolle. Muovipussiteollisuuden vasta-aloite kuitenkin hävisi äänestyksessä.

Kannabiksen laillistaminen ja kaupan tuominen sääntelyn piiriin oli yksi vaalien suurista puheenaiheista Yhdysvalloissa. Tiistain kansanäänestyksissä päätettiin kannabiksen laillistamisesta Kalifornian lisäksi myös Mainessa, Massachusettsissa ja Nevadassa. Florida, Montana ja Pohjois-Dakota sallivat kannabiksen lääkekäytön.

Kannabiksen käyttö ja myynti on jo aiemmin ollut laillista ja säänneltyä Coloradossa, Oregonissa, Washingtonin osavaltiossa, Alaskassa ja pääkaupungissa Washingtonissa.

Kaliforniassa hyväksytyn lakialoitteen mukaan kannabiksen käyttö ja kotikasvatus tulee olemaan sallittua kaikille 21 vuotta täyttäneille. Kaupallinen viljely ja myynti on luvanvaraista, ja myyntivoitoista maksetaan veroa. Viranomaiset huolehtivat laadunvalvonnasta ja asettavat rajoituksia tuotepakkauksille.

Kannabista ei saa myydä paikoissa, joissa on myynnissä alkoholia tai tupakkaa. Sen sijaan Amsterdamin mallin mukaiset coffeeshopit saattavat yleistyä Kaliforniassa lähivuosina, samoin pitsataksityyppiset kotiinkuljetuspalvelut. Elintarvikeviranomaisten tehtävänä on luoda sertifiointijärjestelmä luomukannabikselle.