perjantai 22. huhtikuuta 2016

Miksi sotauutiset valehtelevat

KU-VIIKKOLEHTI 22.4.2016

Jotkut saattavat vielä muistaa, kuinka vappuna 2003 lentäjänpukuun sonnustautunut Yhdysvaltojen presidentti George W. Bush saapui lentotukialus Abraham Lincolnin kannelle tervehtimään Persianlahdelta palaavia merisotilaita. Myöhemmin samana päivänä pitämässään puheessa Bush ilmoitti, että Irakin sota oli voitettu ja sotatoimet olivat ohi.

Näinhän ei tosiaankaan ollut, vaikka presidentti Saddam Hussein olikin syrjäytetty vallasta. Yhdysvaltojen ja liittolaismaiden joukot jäivät vuosiksi Irakiin taistelemaan useita eri kapinallisryhmiä vastaan. Sodassa kuoli 4 500 amerikkalaissotilasta ja yli miljoona irakilaista.

Myös Afganistanissa sodan uskottiin olevan ohi, kun maata hallinnut Taleban-liike ajettiin vallasta Yhdysvaltojen operaatiossa loppuvuodesta 2001. Sodankäynti kuitenkin jatkuu vielä tänä päivänä talebanien ja Naton joukkojen tukeman hallituksen välillä.

Kun Libyan johtaja Muammar Gaddafi syöstiin vallasta ja surmattiin raa’asti syksyllä 2011, maan ajateltiin siirtyvän demokratiaan länsimaiden tukeman siirtymävaiheen jälkeen. Sotiminen entisten kapinallisryhmien kesken kuitenkin jatkuu edelleen, ja islamistijärjestö Isis on saanut maassa vahvan jalansijan.

Miksi sotauutiset ovat niin usein väärässä? Tätä pohtii brittiläisen The Independent -lehden pitkäaikainen Lähi-idän kirjeenvaihtaja Patrick Cockburn tällä viikolla ilmestyneessä kirjassaan Chaos and Caliphate (Kaaos ja kalifaatti).

Cockburn toteaa kirjassaan, että uutisten tarkoituksena on kertoa päivänpolttavista asioista silloin kun ne tapahtuvat. Sodat ovat dramaattisia tapahtumia, joilla myydään lehtiä ja saadaan tv-uutisille katsojia.

Uutiset sotaoperaatioista ovat kuitenkin usein harhaanjohtavia, koska yksittäisistä taisteluista ei voi tietää tapahtumien lopputulosta. Tapahtumien tulkinta voi mennä täysin pieleen.

Cockburnin omat ennustukset ovat usein osuneet kohdalleen. Kun muut länsimediat juhlivat sotavoittoja Afganistanissa ja Irakissa, Cockburn kirjoitti Independent-lehdessä, että Yhdysvallat tulee todennäköisesti ajautumaan näissä maissa vuosia kestäviin sotiin.

Gaddafin surmaamisen jälkeen hän ennusti, että Libyan kapinalliset alkavat taistella keskenään vallasta.

Cockburn oli myös ensimmäinen länsimainen toimittaja, joka kirjoitti Irakissa voimistuneesta islamilaisesta liikkeestä Isisistä – jo kauan ennen kuin länsimaiden tiedusteluviranomaiset näyttivät olevan tietoisia Isisin aiheuttamasta uhasta.

Cockburnin salaisuus ei ollut sen kummempi kuin että hän kuunteli irakilaisia poliitikkoja ja tutkijoita, jotka varoittivat Syyrian sunnien kapinan leviämisestä Irakiin.

Yksittäiset sotakirjeenvaihtajat ja sotaoperaatioita tiiviisti seuraavat kotitoimitukset saattavat uutisoinnissaan helposti ryhtyä liioittelemaan jonkin yksittäisen tapahtuman merkitystä historian pitkässä juoksussa. Cockburnin mukaan tämä on varsin ymmärrettävää, kun kaikki ympärillä olevat tahot – mahdollisesti suurvaltojen johtajien pr-koneistoja myöten – toistavat samaa asiaa.

Lähi-idän konflikteja ei myöskään tule nähdä mustavalkoisena vastakkainasetteluna, joissa hyvät kapinalliset pyrkivät vapauttamaan kansansa julman tyrannin hirmuvallasta.

”Saddam Husseinin, Muammar Gaddafin ja Bashar al-Assadin demonisointi ja ylistävät kuvaukset heidän vastustajistaan jalomielisinä vapaustaistelijoina antoivat vääristyneen kuvan ongelmista Irakissa, Libyassa ja Syyriassa”, Cockburn kirjoittaa.

Etenkin Libyan ja Syyrian konflikteissa monet sotareportterit tunsivat sympatiaa diktaattoreita vastaan nousseita kapinallisia kohtaan. Vasta myöhemmin uutisoinnissa havahduttiin siihen, että Syyrian aseellinen oppositio oli pitkälti Isisin kaltaisten äärijärjestöjen dominoima.

”On masentavaa nähdä länsimaiden hallitusten lähtevän sotaan tunnistamatta perustavanlaatuisia tosiasioita”, Cockburn toteaa.

Oma ongelmansa ovat etenkin Yhdysvaltojen mediassa suurta vaikutusvaltaa nauttivat erilaiset ulkopoliittiset eturyhmät, joilla on kommentaattorinsa aina valmiina tulemaan uutisstudioon kertomaan, mistä konflikteissa on todella kyse.

Usein myös esimiehet kotitoimituksissa kuvittelevat tietävänsä sota-alueilla olevia reporttereita paremmin, mitä maassa tapahtuu. Cockburn kertoo Irakissa vuonna 2008 olleesta amerikkalaisen tv-kanavan kirjeenvaihtajasta, joka ei viikkokausiin saanut Bagdadin yhä jatkuvista taisteluista kertovia inserttejään mukaan uutislähetyksiin, koska esimiehet New Yorkissa olivat vakuuttuneita siitä, että sota Irakissa oli päättynyt.

Kun amerikkalaisjoukkojen vetäytyminen Irakista alkoi, useimmat mediat kutsuivat pois kirjeenvaihtajansa ja Irakin tapahtumista julkaistiin uutisia enää harvakseltaan. Länsimaiden media heräsi vasta kesällä 2014, kun Isisin joukot valtasivat Irakin toiseksi suurimman kaupungin Mosulin ja maa käytännössä hajosi kolmeen osaan.

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Odotettavissa lisää valvontaa

KU-VIIKKOLEHTI 8.4.2016

Miltä maailma näyttää ja mitä on odotettavissa tänä keväänä? Ylikansallinen turva-alan yhtiö G4S julkaisi viikko sitten maailmanlaajuisen riskiennusteensa vuoden 2016 toiselle vuosineljännekselle. Kyseessä onkin varsin mielenkiintoinen katsaus maailman tilanteeseen ja lähitulevaisuuden skenaarioihin.

Turva-alan konsulttifirma tietysti korostaa päällimmäisenä terrorismin uhkaa. Uusien terrori-iskujen riski on ennusteen mukaan edelleen suuri. Isis-järjestö on joutunut vetäytymään laajoilta alueilta Syyriassa ja Irakissa ja pyrkii sen sijaan tekemään näyttäviä iskuja Euroopassa ja muualla maailmassa.

Uusien iskujen pelossa valvonta kasvaa. ”Terrorisminvastaiset operaatiot tulevat jatkumaan, ja tehostetuista turvajärjestelyistä on tulossa normi”, raportissa todetaan.

Monissa globaalin etelän maissa kansalaiset ovat puolestaan lähdössä kaduille osoittamaan mieltään vallanpitäjiä ja korruptiota vastaan. Hallitusten eroa vaativia protesteja on luvassa ainakin Brasiliassa, Venezuelassa ja Malesiassa.

Myös vaalikampanjat voivat aiheuttaa lähiaikoina levottomuuksia Perussa, Haitissa sekä useissa Afrikan maissa, joissa pitkään vallassa olleet presidentit eivät suostu luopumaan virastaan. Yhdysvalloissa presidentinvaalien esivaalit vievät huomion monilta muilta tärkeiltä asioilta.

Lähi-idän maissa ei tänä vuonna puhuta arabikeväästä, vaan ihmiset yrittävät lähinnä tulla toimeen pahentuneen sorron ja eriarvoisuuden keskellä.

Turva-alan konsultit eivät usko rauhanneuvottelujen lopettavan sotia Syyriassa ja Jemenissä. Lähi-idän alueen kaaos tulee raportin mukaan vain kiihtymään, kun terrori-iskujen määrä todennäköisesti kasvaa muslimien paastokuukauden ramadanin käynnistyessä kesäkuussa.

Ranska tulee olemaan kesäkuussa kutakuinkin valmiustilassa jalkapallon EM-kisoihin kohdistuvan terroriuhan vuoksi. Stadionien turvajärjestelyjä on tiukennettu, ja lisää kontrollitoimia on odotettavissa metroasemille, lentokentille sekä kisakaupunkien puistoihin ja toreille pystytettäville fanialueille.

Venäjän vähentäessä ilmaiskujaan Syyriassa Isisin vastainen taistelu jää raportin mukaan pitkälti kurdijoukkojen harteille. Turkki puolestaan pommittaa omia kurdijoukkojaan ja satunnaisesti myös Syyrian kurdeja.

Irakissa Isistäkin pahempana turvallisuusriskinä pidetään Tigris-joella sijaitsevan suuren padon murtumista Mosulin kaupungin pohjoispuolella.

Raportin mukaan Ranska ja muut länsimaat keskittyvät Isisin vastaisiin salaisiin operaatioihin nyt Libyassa pysäyttääkseen järjestön leviämisen naapurimaihin. Turistikauden alkaessa etenkin Tunisian rantalomakohteet joutuvat varautumaan uusien terrori-iskujen uhkaan.

Venäjä tulee raportin mukaan pysymään uutisotsikoissa ulkopoliittisten seikkailujensa vuoksi Syyriassa ja Ukrainassa. Kirjoittajien mukaan Putinin hallinto pyrkii kansainvälisillä voimanosoituksillaan siirtämään huomion pois kotimaan talousongelmista. Venäjällä korruptio rehottaa ja uudistukset saavat odottaa, sillä seurauksella että infrastruktuuri rappeutuu ja välinpitämättömyys kasvaa.

Venäjän talousongelmien keskeisenä syynä on öljyn hintaromahdus, joka on pakottanut leikkaamaan menoja kaikissa öljyntuottajamaissa Nigeriasta Venezuelaan ja Persianlahden maihin.

Globaalin kysynnän vähentyminen on puolestaan hidastamassa talouskasvua vientimarkkinoista riippuvaisessa Kiinassa ja muissa Aasian halpatuotannon maissa.

Sijoittajille suotuisimpia kasvumaita ovatkin raportin mukaan tällä hetkellä Intia, Indonesia, Etiopia, Tansania sekä useimmat Itä-Euroopan maat.

Euroopassa ilmojen lämpeneminen on varma kevään merkki. Raportin mukaan lämpimämpi kevätsää saattaa houkutella aiempaa enemmän pakolaisia pyrkimään Pohjoismaihin ja Länsi-Eurooppaan. Kreikan ja Makedonian välisen rajan sulkeminen ja aiempaa tiukemmat rajatarkastukset Balkanin maissa kuitenkin estävät useimpien matkustusaikeet.

EU:n ja Turkin välinen pakolaisten palautussopimus sotii turvapaikanhakijoiden oikeuksia vastaan, mutta voi helpottaa Kreikan mahdollisuuksia huolehtia maassa olevista yli 50 000 pakolaisesta.

Raportissa ennustetaan myös, että sensaationhakuinen uutisointi yksittäisten turvapaikanhakijoiden epäillyistä rikostapauksista tulee lisäämään äärioikeiston kannatusta Länsi-Euroopan maissa.

Schengenin alueen tulevaisuus on riskiennusteen mukaan vaakalaudalla. Useimpien EU-maiden allekirjoittama Schengenin sopimus pyrkii helpottamaan ihmisten vapaata liikkumista alueen maiden välillä luopumalla rajamuodollisuuksista. Pakolaiskriisin myötä useat maat ovat kuitenkin ottaneet rajatarkastukset taas käyttöön yleisen järjestyksen turvaamisen nojalla.

Oma epävarmuustekijä tulee olemaan Britanniassa kesäkuussa järjestettävä kansanäänestys EU-jäsenyydestä. Uusimmissa mielipidemittauksissa unionista eroamista kannattavia on ollut selvästi enemmän kuin jäsenyyden kannattajia.