torstai 19. toukokuuta 2016

Mistä saisi myrkkyä teloituksiin

KU-VIIKKOLEHTI 20.5.2016

Useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa koetetaan parhaillaan keksiä ratkaisua siihen, kuinka kuolemanrangaistukseen tuomitut vangit saataisiin hengiltä mahdollisimman mutkattomalla tavalla lääkeyhtiöiden kieltäydyttyä toimittamasta vankiloille myrkkyruiskeissa käytettäviä kemikaaleja.

Myrkkyruisketeloituksissa tavallisimmin käytettyjä lääkeaineita valmistetaan pääasiassa Euroopassa. EU:n komissio kielsi vuonna 2011 neljän nukutuslääkkeen viennin maihin, joissa niitä voitaisiin käyttää myrkkyruiskeiden ainesosina.

Viime kuussa myös yhdysvaltalainen Pfizer, maailman suurin lääkeyhtiö, ilmoitti vaativansa jälleenmyyjiltä vakuutuksen siitä, ettei yhtiön valmistamia lääkeaineita toimiteta vankilaviranomaisille, jotka voisivat käyttää niitä teloituksiin.

Monissa osavaltioissa teloituksia on jouduttu lykkäämään, kun myrkkyruiskeisiin tarvittavia aineita ei ole ollut saatavilla. Toiset ovat hankkineet aineita hämärin keinoin.

Kaliforniassa tuomioistuin on todennut myrkkyteloituksen olevan julma rangaistus ja perustuslain vastainen.

Muissa osavaltioissa on mietitty muita keinoja päästä eroon rikoksentekijöistä. Tennesseen osavaltio sallii nyt myös sähkötuolin käytön teloituksissa. Oklahoma ottaa käyttöön kaasukammiot. Utahissa kuolemantuomio voidaan suorittaa teloituskomppanian toimesta. Kahdessa osavaltiossa tuomitut voidaan surmata hirttämällä.

Myrkkyruisketeloituksessa vanki sidotaan kiinni pehmustettuun laveriin ja verisuoneen ruiskutetaan ensin nukutusainetta, yleensä tiopentaalia. Kun vanki on menettänyt tajuntansa, seuraavaksi häneen pistetään yliannostus lihasrelaksanttia, jonka tarkoituksena on lamauttaa hengitys. Lopuksi suoneen annostellaan tappava määrä kaliumkloridia, joka aiheuttaa sydämen pysähtymisen.

Tavallisimpien kemikaalien puutteessa joissain osavaltioissa on siirrytty käyttämään myrkkyteloituksessa pelkästään yhtä nukutusainetta, midatsolaamia. Pfizerin uusien myyntirajoitusten myötä tätäkään ainetta ei jatkossa enää toimiteta vankiloille.

Myrkkyteloituksessa ei yleensä ole lääkäriä mukana, sillä osallistuminen teloitukseen sotii lääkärinvalaa vastaan. Joskus neula on pistetty verisuonen läpi ja myrkyt ovat levinneet lihaskudokseen. Entisten ruiskuhuumekäyttäjien kohdalla vankilahenkilökunnalla on usein ollut vaikeuksia löytää sopivaa pistokohtaa.

Lääkepulassa vankilat ovat käyttäneet myrkkyteloituksissa aiemmin testaamattomia aineita.

Viime vuosina useat myrkkyteloitukset ovat menneet pieleen, kun vanki on ollut hereillä vielä nukutuksen jälkeen. Teloitus on kestänyt pahimmassa tapauksessa lähes kaksi tuntia ja ollut todennäköisesti äärimmäisen tuskallinen.

Vanki ei kuitenkaan pysty ilmaisemaan kipua, koska lihakset ovat lamautuneet toisen pistoksen ansiosta. Kaliumkloridia sisältävä kolmas pistos tuntuu ilman puudutusta siltä kuin koko elimistö olisi tulessa.

Tänä vuonna Yhdysvalloissa on teloitettu toistaiseksi 14 vankia, pääasiassa Texasissa ja Georgiassa. 21 teloitusta on lykätty asianmukaisten myrkkyjen puutteessa tai uuden oikeuskäsittelyn vuoksi.

Texasissa on sovittu päivämäärät vielä ainakin kuudelle teloitukselle tänä vuonna. Kesäkuun 2. päivänä teloitettavaksi saattaa joutua latinotaustainen Charles Don Flores, joka on tuomittu kuolemanrangaistukseen vuonna 1998 tehdystä ryöstömurhasta.

Floresin syyllisyydestä ei esitetty minkäänlaisia fyysisiä todisteita. Ainoa silminnäkijä tunnisti hänet murhaajaksi vasta Dallasin poliisin tekemän hypnoosin jälkeen. Muiden todistajien mukaan Flores oli murhan sattuessa tunnin matkan päästä surmapaikalta.

Texasissa kuolemanrangaistukseen tuomituista 246 vangista 178 on latinoja.

Huomattava osa kuolemantuomituista on syyttömiä. Ainakin 145 kuolemaantuomittua on päästetty vuosikausia kestäneen vankeuden jälkeen vapaaksi, kun heidät on jälkeenpäin todettu syyttömiksi.

Melkein kaikkia kuolemaantuomittuja yhdistää se, ettei heillä ollut varaa hankkia omaa asianajajaa.

Yhdysvallat on tällä hetkellä ainoa länsimaa, jossa laki sallii teloitukset. Vain Kiinassa, Iranissa, Pakistanissa ja Saudi-Arabiassa teloitetaan enemmän ihmisiä kuin Yhdysvalloissa.

Yhdysvalloissa teloitusten määrä on kuitenkin vähentynyt jatkuvasti sitten vuoden 1999 ennätyslukemien. Pennsylvaniasta tuli viime vuonna 20:s osavaltio, joka lakkautti kuolemanrangaistuksen.

Mielipidemittausten mukaan selvä enemmistö yhdysvaltalaista kannattaa yhä murhasta tuomittujen kuolemanrangaistusta. Mustien keskuudessa kuolemantuomion vastustajia on kuitenkin enemmän kuin kannattajia. Kuolemansellien vangeista lähes puolet on mustia.

Kuolemanrangaistus langetetaan Yhdysvalloissa useimmiten valkoihoisen ihmisen murhasta tuomitulle. Yalen yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan mustaihoinen surmaaja saa kuolemantuomion kolme kertaa useammin kuin valkoihoinen surmaaja, mikäli murhan kohteena oli valkoihoinen.

torstai 5. toukokuuta 2016

TeliaSoneran paljastaja palkittiin

KU-VIIKKOLEHTI 6.5.2016

Azerbaidžanilaiselle tutkivalle toimittajalle Khadija Ismailovalle myönnettiin tiistaina Helsingissä YK:n kulttuuri- ja kasvatusjärjestön Unescon jakama Maailman lehdistönvapauspalkinto. Ismailova ei itse päässyt paikalle lehdistönvapauden päivän päätapahtumassa Finlandia-talossa järjestettyyn palkintotilaisuuteen, sillä hän istuu vankilassa Azerbaidžanin pääkaupungissa Bakussa rikoksista, joita hän ei ole tehnyt. Palkinnon vastaanotti hänen äitinsä.

Ismailova tuomittiin viime syksynä nukkeoikeudenkäynnin päätteeksi seitsemäksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen laittomasta elinkeinonharjoittamisesta ja veronkierrosta, oltuaan sitä ennen jo lähes vuoden ajan vangittuna.

Vangitsemisen todellisena syynä olivat Ismailovan tekemät paljastukset presidentti Ilham Alijevin perheen korruptiosta ja hämäristä yritysjärjestelyistä.

Ismailova kirjoitti ensimmäisenä TeliaSoneran lahjusskandaalista Azerbaidžanissa. TeliaSoneran tytäryhtiö osti vuonna 2008 Azerbaidžanin valtion osuuden puhelinoperaattori Azercellistä ja siirsi samalla 600 miljoonan euron edestä osakkeita presidentti Alijevin tuolloin parikymppisten tyttärien Panamassa rekisteröidyille postilokerofirmoille. Tämä oli ehtona 4G-taajuksien käyttöoikeuksien saamiselle.

Taisi olla osuvaa jakaa sananvapauspalkinto Helsingissä järjestetyssä Maailman lehdistönvapauden päivän päätapahtumassa. TeliaSonera perustettiin Suomen ja Ruotsin valtiollisten teleyhtiöiden fuusiossa vuonna 2002. Suomen valtio on edelleen yhtiön toiseksi suurin omistaja. Lähes kymmenen prosenttia yhtiön osakkeista on suomalaisten sijoittajien hallussa.

Azercellin monimutkaisista yritysjärjestelyistä vastasi TeliaSoneran puolesta yhtiön Euraasian kauppa-alueen johtaja Tero Kivisaari yhdessä kahden muun suomalaisen Soneran johtajan kanssa.

Khadija Ismailova toi lahjusvyyhdin julkisuuteen heinäkuussa 2014 Yhdysvaltojen rahoittaman Radio Free Europen verkkosivuilla.

Kuvio oli samanlainen kuin Uzbekistanissa. Siellä TeliaSoneran verkkotoimiluvan saamista edelsivät vajaan 300 miljoonan euron suuruiset rahansiirrot presidentti Islam Karimovin tyttären Gulnara Karimovan ystävättären nimissä olevalle Gibraltarissa rekisteröidylle yhtiölle.

Uzbekistanin lahjusjupakka on parhaillaan Ruotsin syyttäjäviraston syyteharkinnassa. Törkeästä lahjuksen antamisesta epäillään Telian entistä toimitusjohtajaa Lars Nybergiä ja kolmea suomalaista entistä TeliaSoneran johtajaa.

Viime syksynä TeliaSoneran uusi johto ilmoitti, että se aikoo myydä kaikki Euraasian toimintonsa. Huhtikuussa yhtiö vaihtoi nimensä Telia Companyksi.

TeliaSoneran omistamilla operaattoreilla oli vielä viime vuonna yli 40 miljoonaa käyttäjää Euraasian markkina-alueen seitsemässä maassa Moldovasta Nepaliin. Yhtiön vuoden 2014 voitoista 34 prosenttia oli peräisin Euraasian alueelta.

Khadija Ismailova oli myös aiemmin penkonut Azerbaidžanin presidenttiperheen liiketoimia.

Vuonna 2010 Ismailova paljasti, että presidentti Alijevin 11-vuotiaan pojan nimissä oli ostettu yhdeksän loistohuvilaa Dubaista 44 miljoonan dollarin arvosta ja että presidentin tytär omisti panamalaisfirmojen kautta maan kolmanneksi suurimman puhelinoperaattorin, pankin sekä valtiollisen lentoyhtiön Azerbaijan Airlinesin huolinnasta, cateringpalveluista ja verovapaista kaupoista vastaavan yhtiön.

Vuonna 2012 Ismailova selvitti, että presidentin tyttäret omistivat myös maan suuret kultakaivokset.

Samana vuonna Bakussa järjestettiin euroviisut. Ismailova paljasti, että laulukilpailun näyttämöksi rakennetun Kristallihallin 134 miljoonan dollarin rakennusurakoista vastannut firma oli presidentin vaimon ja tyttärien omistuksessa.

Pian euroviisujen jälkeen parlamentti hyväksyi lain, joka kielsi yritysten omistusosuuksista raportoimisen.

Azerbaidžan on yksi maailman korruptoituneimmista maista. Toimittajat ilman rajoja -järjestön lehdistönvapauslistauksessa maa on sijalla 163.

Ilham Alijev nimitettiin vuonna 2003 presidentiksi isänsä, entisen KGB-johtajan Heidar Alijevin seuraajaksi ja on sen jälkeen tullut uudelleenvalituksi virkaansa kahteen otteeseen lähes 90 prosentin ääniosuudella. Tosin edellisten vaalien alla vaalilautakunta julkisti vaalituloksen uudessa mobiilisovelluksessa jo ennen itse äänestystä.

Azerbaidžanin hallitus ei salli minkäänlaista kritiikkiä, ja itsenäinen lehdistö on vaiennettu. Tv-kanavat ovat hallituksen tai oligarkkien omistuksessa. Radio Free Europe -kanavan azerinkielinen palvelu suljettiin Khadija Ismailovan TeliaSonera-paljastusten jälkeen.

Kymmenkunta toimittajaa on ollut viime vuosina vangittuna Azerbaidžanissa, ja heidän perheenjäseniään on ahdisteltu ja uhkailtu.

Jo ennen vangitsemistaan Ismailova yritettiin vaientaa julkaisemalla hänen kotonaan salaa kuvattuja seksikuvia. Ismailova sai selville, että kameran olivat asentaneet turvallisuusministeriön agentit.