torstai 24. elokuuta 2017

Presidentin vävy Israelin asialla

KANSAN UUTISET 25.8.2017

Donald Trumpin vävy, 36-vuotias Jared Kushner on lyhyessä ajassa onnistunut mullistamaan Lähi-idän geopolitiikkaa. Yhdysvaltain presidentin Lähi-idän-politiikan pääneuvonantajana Kushnerilla on ollut huomattava rooli Israelin ja Saudi-Arabian viime aikojen lähentymisessä.

Kushner toteuttaa viime kädessä Israelin pääministerin Benjamin Netanyahun strategiaa rauhan aikaansaamiseksi Israelin ja palestiinalaisten välille arabimaiden tuella mutta pitkälti Israelin ehdoilla ”yhden valtion mallin” mukaisesti.

Netanyahun strategiaa noudattaen Israel on Trumpin hallinnon avustuksella muodostanut eräänlaisen epäpyhän liiton Lähi-idän epädemokraattisimpien öljyjättien Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien sekä sotilaiden hallitseman Egyptin kanssa yhteiseksi pääviholliseksi nimettyä Irania vastaan.

Kiitollisena amerikkalaisten kanssa tehdyistä uusista asekaupoista Saudi-Arabia liittolaisineen näyttäisi olevan valmis käytännössä tunnustamaan Israelin valtion, jossa myös palestiinalaisille myönnetään kansalaisoikeudet.

Ortodoksijuutalaisen Kushnerin isä on Netanyahun hyvä ystävä ja tärkeimpiä tukijoita Yhdysvalloissa. 1990-luvulla, kun Jared Kushner oli teini-ikäinen, Netanyahu yöpyi Kushnerin perheen luona New Jerseyssä.

Jared Kushnerin rinnalla Lähi-idän uusia liittolaissuhteita on juoninut Saudi-Arabian kruununprinssi Mohammed bin Salman, joka pian Trumpin vaalivoiton jälkeen loi läheiset suhteet Kushnerin ja Ivanka Trumpin kanssa.

Presidentin tyttären Ivanka Trumpin kerrotaan olevan Saudi-Arabiassa niin suosittu, että naisten keskuudessa Donald Trumpia kutsutaan arabialaiseen tapaan Abu Ivankaksi, Ivankan isäksi.

Jared Kushnerilla ei ole ennestään kokemusta politiikasta eikä rauhansovittelusta. Hänen tärkeimpänä pontimenaan on ortodoksijuutalaisuus ja vankka käsitys Israelista juutalaisten luvattuna maana.

Kushner opiskeli ortodoksijuutalaisten omissa kouluissa Yhdysvalloissa ja matkusti teini-ikäisenä pääministeri Netanyahun johtamalle amerikanjuutalaisten nuorten opintomatkalle Auschwitziin ja Israeliin. Hänen isovanhempansa pakenivat aikoinaan natsien juutalaisvainoja Amerikkaan.

Jared Kushnerin kiinteistöalalla toimiva miljardööri-isä on tukenut miljoonilla dollareilla Netanyahun vaalikampanjoita, Länsirannan alueen laittomia juutalaissiirtokuntia sekä kiihkojuutalaisia järjestöjä ja kouluja Israelissa ja Yhdysvalloissa.

Jared Kushner itse toimi vielä viime vuonna Kushnerin perheyhtiön johtajana. Yhtiö on tehnyt huomattavia sijoituksia Israeliin ja ottanut lainoja israelilaisilta pankeilta.

Myös Donald Trump on tukenut miehitetyllä Länsirannalla sijaitsevaa Beit Elin siirtokuntaa kiihkojuutalaista järjestöä johtavan liikekumppaninsa David Friedmanin pyynnöstä. Alkuvuodesta Trump nimitti Friedmanin suurlähettilääksi Israeliin.

Saudi-Arabiassa Kushner on käynyt neuvotteluja kuningas Salmanin pojan, prinssi Mohammed bin Salmanin kanssa.

New York Timesin siteeraamat Trumpin hallinnon korkeat virkamiehet paljastivat vastikään, että amerikkalaiset ovat tukeneet Saudi-Arabiaa Jemenin sodassa lähinnä vahvistaakseen sotatoimista vastanneen prinssi Mohammedin asemaa kuningashuoneen vallanperimysjärjestyksessä. Kuningas Salman nimitti 31-vuotiaan Mohammedin kruununprinssiksi kesäkuussa.

Sitä ennen prinssi Mohammed toimi jo puolustusministerinä, öljyministerinä ja talousministerinä sekä Saudi-Arabiassa suuresti hehkutetun Visio 2030 -talousuudistushankkeen keulakuvana. Hankkeen tavoitteena on vähentää riippuvuutta öljystä houkuttelemalla maahan investointeja ja investoimalla ulkomaille.

Saudi-Arabian sijoitusrahaston johtajaksi tultuaan prinssi Mohammed teki ensi töikseen 3,5 miljardin dollarin suursijoituksen taksifirma Uberiin.

Viime viikolla kerrottiin yllättäen, että kruununprinssi haluaisi lopettaa sodan Jemenissä ja käynnistää Irakin pääministerin Haider al-Abadin johdolla rauhanneuvottelut Jemenin huhtikapinallisia tukevan Iranin kanssa.

Ei ollut sattumaa, että Trump teki ensimmäisen valtiovierailunsa juuri Saudi-Arabiaan ja Israeliin. Molemmat vierailut olivat Jared Kushnerin järjestämiä.

Trump kaipaa Saudi-Arabiasta öljyä, sijoituksia ja asekauppoja. Saudi-Arabia on Yhdysvaltojen toiseksi tärkein raakaöljyn tuoja. Yhdysvallat on puolestaan maailman ylivoimaisesti suurin aseidenviejä. Lähes puolet asekaupasta päätyy Lähi-itään, jossa suurimmat ostajat ovat Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit.

Saudi-Arabian-vierailun aikana sovittiin satojen miljardien dollarien aseostoista Yhdysvalloista. Kauppa sisälsi panssarivaunuja, helikoptereita, sotalaivoja, tiedustelulentokoneita sekä tutkajärjestelmän, jonka hintaan Kushner järjesti alennusta soittamalla neuvottelupöydästä aseyhtiö Lockheed Martinin johtajalle Yhdysvaltoihin.

”Tämä oli hieno päivä. Mahtavia investointeja Yhdysvaltoihin ja työpaikkoja, työpaikkoja, työpaikkoja”, Trump kommentoi.

torstai 10. elokuuta 2017

Qatarin saarron todelliset taustat

KANSAN UUTISET 11.8.2017

Persianlahden alueella on pitkin kesää saatu seurata poliittista farssia, jolla voi olla vielä kauaskantoiset seuraukset. Tapahtumien keskipisteessä on maailman rikkain valtio Qatar ja maata hallitsevan emiirisuvun omistama tv-kanava Al Jazeera.

Naapurimaat Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Bahrain sekä näiden kanssa liittoutunut Egypti ovat julistaneet Qatarin poliittiseen ja taloudelliseen saartoon. Maat syyttävät Qataria terroristiliikkeiden tukemisesta ja liian läheisistä suhteista Persianlahden vastarannalla sijaitsevan Iranin kanssa.

Kesäkuun alussa maat katkaisivat diplomaattisuhteensa Qatarin kanssa ja kutsuivat kotiin suurlähettiläänsä Qatarin pääkaupungista Dohasta. Saudi-Arabia sulki Qatarin vastaisen maarajansa, keskeytti elintarvikkeiden viennin Qatariin, kielsi Qatar Airwaysia käyttämästä Saudi-Arabian ilmatilaa ja kehotti Qatarin kansalaisia poistumaan Saudi-Arabiasta kahden viikon sisällä.

Saudi-Arabia, Arabiemiraatit, Bahrain ja Egypti kielsivät Al Jazeeran lähetykset alueellaan ja estivät pääsyn kanavan verkkosivuille.

Saudi-Arabian viranomaisten kerrottiin myös ahdistelleen paastokuukauden pyhiinvaellusmatkalle Mekkaan tulleita Qatarin kansalaisia. Arabiemiraatit puolestaan kielsivät Qatarin vastaisten pakotteiden arvostelemisen vähintään kolmen vuoden vankeusrangaistuksen uhalla.

Konfliktin näennäisenä lähtölaukauksena oli Qatarin uutistoimiston verkkosivuille ilmestynyt kirjoitus, jonka mukaan Qatarin emiiri Tamim bin Hamad Al Thani oli puhunut myönteiseen sävyyn suhteiden ylläpitämisestä Iranin kanssa. Qatarin hallituksen mukaan mitään tällaista puhetta ei koskaan pidetty vaan uutistoimiston sivuja oli hakkeroitu.

Saudi-Arabia liittolaisineen päätti kuitenkin tulkita uutisen todeksi, ja sitä siteerattiin Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien medioissa. Saudi-Arabian kuningashuone keräsi pikavauhtia kokoon myötämielisten arabimaiden rintaman ja käynnisti Qatarin vastaiset pakotteet.

Qatarin boikotin todellisista syistä on esitetty kesän kuluessa useita eri teorioita. Saudi-Arabian ja Arabiemiraattien johtajat ovat epäilemättä kokeneet uhkana Qatarin ja Al Jazeera -kanavan avoimen tuen arabimaiden kansannousuille ja etenkin Egyptin muslimiveljeskunnalle.

Kairon Tahrir-aukion suurmielenosoitukset Egyptissä keväällä 2011 saivat valtavasti pontta Al Jazeeran päiväkausia jatkuneista suorista lähetyksistä. Persianlahden monarkiat ovat sen sijaan pyrkineet vaientamaan demokraattisia uudistuksia peräänkuuluttavan kansalaisvaikuttamisen, etenkin islamilaisten poliittisten liikkeiden tunnusten alla.

Saudi-Arabia ja Arabiemiraatit tukivat aktiivisesti Egyptin sotilasvallankaappausta, jossa muslimiveljeskunnan ehdokkaana presidentiksi valittu Mohammed Mursi ajettiin vallasta kesällä 2013.

Egyptin sotilasvallankaappauksen jälkeen presidentti Mursi ja useat muut muslimiveljien johtajat on tuomittu vankilaan terrorismisyytösten nojalla. Qatar on kuitenkin jatkanut tukeaan maltillisille islamisteille eri puolilla Lähi-itää sekä myös aseellisille islamistiryhmille Syyriassa ja Libyassa.

Ajatuksena on näyttänyt olevan, että Qatar saisi tulevaisuudessa enemmän vaikutusvaltaa arabimaissa, kun islamistiset liikkeet tulisivat niissä valtaan. Presidentti Erdoganin hallitus Turkissa on ollut samoilla linjoilla.

Saudi-Arabia, Arabiemiraatit ja Egypti puolestaan sotivat tai tukevat paikallisia aseryhmiä ainakin Jemenissä, Libyassa ja Syyriassa.

Qatar ei ole jäänyt yksin kärsimään pakotteista. Turkki ja Iran ovat toimittaneet maahan elintarvikkeita ja antaneet ilmatilansa Qatar Airwaysin käyttöön. Turkilla on Qatarissa myös oma sotilastukikohta.

Qatar ja Iran taas jakavat keskenään Persianlahdella sijaitsevan maailman suurimman maakaasukentän. Qatar ilmoitti viime kuussa lisäävänsä kaasuntuotantoa yhteiseltä kaasukentältä.

Persianlahden naapurimaista Kuwait ja Oman ovat yrittäneet sovitella konfliktissa Saudi-Arabian, Arabiemiraattien ja Qatarin välillä.

Qatarissa on myös Yhdysvaltojen Lähi-idän sotatoimien päämaja. Al Udeidin lentotukikohdassa on jatkuvasti yli 10 000 amerikkalaissotilasta.

Myös Yhdysvaltojen presidentillä Donald Trumpilla on ollut näppinsä pelissä Persianlahden öljymaiden sapelinkalistelussa. Trump matkusti toukokuussa ensimmäiselle valtiovierailulleen, ensin Saudi-Arabiaan ja sen jälkeen Israeliin. Saudit sopivat matkan aikana satojen miljardien dollarien aseostoista Yhdysvalloista. Aiemmin Saudi-Arabian kuningasperhe osti 40 miljoonan dollarin arvosta kiinteistöjä Trumpin omistamista tornitaloista.

Vielä vaalikampanjansa aikana Trump syytti Saudi-Arabiaa osallisuudesta vuoden 2001 syyskuun 11. päivän iskuihin. Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi viime vuonna lain, joka antaa amerikkalaisille tuomioistuimille luvan käynnistää oikeusprosesseja Saudi-Arabian väitetystä roolista 9/11-iskujen rahoittamisessa.