torstai 21. syyskuuta 2017

Hankaluuksia Rosatomin hankkeissa

KANSAN UUTISET 22.9.2017

Fennovoiman ydinvoimalasuunnitelmat Perämeren rannikon Pyhäjoella näyttäisivät olevan melko navakassa vastatuulessa. Alkuviikosta yhtiö ilmoitti, että se uskoo ydinvoimalan rakentamisluvan viivästyvän vuodella. Aiemmin yhtiö arveli saavansa valtioneuvostolta rakentamisluvan vuonna 2018.

Syynä viivästykseen ovat puuttuvat selvitykset ydinvoimalan turvallisuusjärjestelyistä. Säteilyturvakeskuksen mukaan Fennovoiman lupa-aineistot ovat jo lähes puolitoista vuotta myöhässä alkuperäisestä aikataulusta.

Säteilyturvakeskuksesta kerrottiin maanantaina, että ydinvoimalan rakentamisesta vastaava venäläinen Rosatom on toimittanut Fennovoimalle keskeneräisiä ja huonolaatuisia aineistoja. Stukin julkaisemassa raportissa Rosatomin ja Fennovoiman uskottiin kärsivän resurssipulasta ja organisointikyvyn puutteesta.

Rakentamisluvan ehtona on, että Säteilyturvakeskus antaa myönteisen arvion ydinvoimalan turvallisuusjärjestelyistä.

Rosatom on kesän aikana lähettänyt noin sata insinööriä Pietarista Helsinkiin vauhdittamaan ydinvoimalasuunnitelmia.

Fennovoima varoitti jo keväällä, että alhainen öljyn hinta, ruplan arvon heikentyminen ja Venäjän talouspakotteet voivat vaikeuttaa ydinvoimalahankkeen rahoitusta.

Rosatomin uusi pääjohtaja Aleksei Lihatšov totesi ydinvoimayhtiön omassa lehdessä, että Venäjän valtion tuki ydinvoimaloiden rakentamiselle päättyy vuonna 2020.

Fennovoima on alun perin kaavaillut Pyhäjoen ydinvoimalan valmistuvan vuonna 2024.

Ympäristöjärjestö Greenpeace listasi keväällä julkaistussa raportissaan kokemuksia muista maista, joihin Rosatom suunnittelee uusien ydinvoimaloiden rakentamista.

Turkissa Rosatom aloitti Greenpeacen mukaan Akkuyun ydinvoimalan rakennustyöt Välimeren rannikolla jo ennen kuin voimala oli saanut rakentamisluvan. Turkin ympäristöministeri hyväksyi keskeneräisen ympäristövaikutusarvioinnin hyvän tahdon eleenä presidentti Vladimir Putinin valtiovierailun alla vuonna 2014.

Myös selvitykset ydinvoimalan turvallisuusjärjestelyistä ovat edelleen kesken. Turkissa ei ole lakia, joka asettaisi Rosatomin vastuuseen mahdollisen ydinonnettomuuden aiheuttamista vahingoista.

Turkin ja Venäjän välisen sopimuksen mukaan voimalan ydinjätteet voidaan toimittaa Venäjälle. Rosatomin edustaja kuitenkin kertoi turkkilaisen tuomioistuimen valituskäsittelyssä, ettei Venäjän laki hyväksy ydinjätteiden tuomista ulkomailta.

Akkuyuun suunnitellaan rakennettavaksi kaikkiaan neljä 1 200 megawatin ydinvoimalaa samanlaisilla VVER-painevesireaktoreilla kuin Pyhäjoelle on kaavailtu. Turkin ensimmäisen ydinvoimalan uskotaan valmistuvan vuonna 2023.

Unkarissa uudet ydinvoimalahankkeet ovat herättäneet vastustusta, koska niiden pelätään ajavan maan täydelliseen riippuvuuteen Venäjästä vuosikymmeniksi eteenpäin. Tonavan rannalla sijaitsevassa Paksissa on parhaillaan toiminnassa neljä 1980-luvulla rakennettua venäläistä ydinvoimalaa. Näiden rinnalle Rosatom aikoo rakentaa kaksi uutta 1 200 megawatin ydinvoimalaa.

Uusista ydinvoimaloista ei tehty tarjouskilpailua ennen rahoitussopimuksen allekirjoittamista. Uusi ydinvoimayhtiö irrotettiin Unkarin valtion energiayhtiöstä ja siirrettiin suoraan Viktor Orbánin pääministerinkanslian alaisuuteen.

Astravetsissa Valko-Venäjällä Rosatom rakentaa kahta 1 200 megawatin ydinvoimalaa vain 20 kilometrin päässä Liettuan rajalta. Rakennustöissä on kuitenkin ollut vastoinkäymisiä.

Ensimmäisen reaktorin paineastia hajosi, kun se iskeytyi rautatiekuljetuksen aikana betonipylvääseen Valko-Venäjän rajalla. Tilalle tuotu 330 tonnia painava paineastia puolestaan putosi maahan neljän metrin korkeudesta kesken asennustöiden. Paineastia on reaktorin tärkein osa, jossa polttoainesauvat sijaitsevat.

Lopulta Rosatom ilmoitti toimittavansa uuden paineastian Kaliningradista, missä vastaavantyyppisen voimalan rakennustyöt keskeytyivät vuonna 2013.

Myös Sosnovyi Borin ydinvoimalatyömailla on koettu monia hankaluuksia. Suomenlahden rannikolla Pietarin länsipuolella sijaitsevaan ydinvoimakompleksiin on lähivuosina valmistumassa kaksi uutta 1 200 megawatin ydinvoimalaa.

Ensimmäisen voimalan odotettiin alun perin valmistuvan jo vuonna 2013, mutta rakennustöissä sattuneet onnettomuudet ovat myöhästyttäneet suunnitelmia. Vuonna 2011 ydinreaktorin suojarakennuksen satoja tonneja painava raudoituselementti romahti alla olevaan betoniin. Vuonna 2015 puolestaan kantohihnan katkeaminen johti siihen, että 70 tonnin painoiset suojaputket putosivat reaktorin jäähdytysaltaaseen.

Greenpeacen mukaan ongelmia on ollut myös paloturvallisuudessa, viemäröinnissä ja vesihuollossa.

Rosatomin ensimmäinen VVER-1200 -mallin ydinreaktori aloitti viime syksynä toimintansa Etelä-Venäjällä lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevassa Novovoronežissa. Voimalan toiminta keskeytettiin kuitenkin kahden viikon päästä sähkögeneraattorin oikosulun vuoksi.

torstai 7. syyskuuta 2017

Bushin ja Cheneyn vallankaappaus

KANSAN UUTISET 8.9.2017

Syyskuun 11. päivän tapahtumat tulivat Yhdysvaltojen uuskonservatiiveille kuin lahjana taivaalta, arvioi yhdysvaltalaisprofessori David Ray Griffin tuoreessa kirjassaan Bush and Cheney: How they ruined America and the world (Kuinka Bush ja Cheney tuhosivat Yhdysvallat ja koko maailman).

Tusinan verran kirjoja 9/11-tapahtumista kirjoittanut Griffin keskittyy uusimmassa teoksessaan vuoden 2001 syyskuun jälkeisiin tapahtumiin Yhdysvalloissa ja maailmalla.

9/11-iskujen ansiosta uuskonservatiiviset sotahaukat onnistuivat varapresidentti Dick Cheneyn johdolla ottamaan haltuunsa maan ulkopolitiikan. Seurauksena on ollut sotia ja pommituksia, kansalaisoikeuksien rajoituksia sekä pelon ja valvonnan lisääntymistä, ei vain Yhdysvalloissa vaan myös muualla maailmassa.

Pelkästään Afganistanissa ja Irakissa sodat ovat johtaneet miljoonien ihmisten kuolemaan. Irak, Libya ja Syyria tuhottiin täydellisesti ja ajettiin yhä jatkuviin sisällissotiin.

Griffinin mielestä uuskonservatiivien ajama sotapolitiikka jatkui myös Barack Obaman presidenttikaudella ja jatkuu edelleen myös Trumpin aikana. Obaman presidenttikaudella Yhdysvallat pommitti sekä Libyaa että Syyriaa ja teki moninkertaisesti enemmän lennokki-iskuja kuin George W. Bushin ollessa presidenttinä.

Reaktiona syyskuun 11. päivän iskuihin Yhdysvallat hyökkäsi ensin Afganistaniin ja myöhemmin Irakiin. Terrorisminvastaisen sodan nimissä Bushin hallinto lanseerasi käsitteen ennaltaehkäisevistä sodista.

Griffinin mukaan Yhdysvaltojen sotateollisuus on elänyt kulta-aikaa samalla kun Afganistanissa ja Irakissa on kuollut ainakin 8 000 amerikkalaissotilasta ja yli 50 000 on haavoittunut.

Griffinin mielestä myös lisääntynyt islaminvastaisuus Yhdysvalloissa ja Euroopassa on suoraa seurausta syyskuun 11. päivän tapahtumista ja Bushin hallinnon vastatoimista. Isisin synty oli puolestaan seurausta Irakin sodasta, ja sen myötä myös terrori-iskut useissa Euroopan maissa. Viime vuosien pakolaiskriisi taas on Griffinin mukaan pitkälti seurausta Syyrian, Irakin ja Afganistanin sodista.

Vain reilu kuukausi 9/11-iskujen jälkeen Yhdysvaltojen kongressi hyväksyi Patriot Actina tunnetun 342-sivuisen valvontalain, joka antoi viranomaisille oikeuden salakuunnella puhelinkeskusteluja ja valvoa ihmisten verkonkäyttöä. Valvontalaki on edelleen voimassa, vaikka se Griffinin ja monien muiden mielestä on perustuslain vastainen.

Uuskonservatiivien valtakaudella Yhdysvallat on ollut Griffinin mukaan valmis sotimaan hallitusten vaihtamiseksi omien strategisten etujen ja öljynsaannin turvaamiseksi. Samalla Yhdysvallat on onnistunut vesittämään kansainvälisiä sopimuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Mitä pidemmälle kirjassa päästään, sitä enemmän Griffin antaa viitteitä siitä. kuinka Yhdysvaltojen hallitus on manipuloinut mediaa ja muokannut yleistä mielipidettä saavuttaakseen tavoitteensa.

Osama bin Laden nimettiin miltei välittömästi 9/11-iskujen suunnittelijaksi, vaikka jälkeenpäin hänen syyllisyydestään ei ole esitetty todisteita. Liittovaltion poliisi FBI ilmoitti vuonna 2006, ettei sillä ole pitäviä todisteita Osama bin Ladenin roolista syyskuun 11. päivän tapahtumissa. Syksyllä 2001 levinnyt video, jossa bin Ladenia muistuttava mies puhuu iskuista, osoittautui väärennökseksi.

Osama bin Ladenin syyllisyydellä kuitenkin perusteltiin hyökkäystä Afganistaniin ja talebanien ajamista vallasta.

Patriot Act -valvontalaki hyväksyttiin kiireellisenä pian sen jälkeen kun Yhdysvalloissa kohuttiin pernaruttoitiöitä sisältävistä kirjeistä. Pernaruttokirjeiden uskottiin olevan Al-Qaidan lähettämiä, ja bakteerien väitettiin olevan peräisin Saddam Husseinin Irakista. Ilmeisesti kirjeet kuitenkin lähetettiin Yhdysvaltojen armeijan tarttuvien tautien tutkimuslaitoksesta.

Hyökkäystä Irakiin perusteltiin Saddam Husseinin joukkotuhoaseilla ja mahdollisella roolilla 9/11-iskuissa. Molemmat väitteet osoittautuivat keksityiksi.

Libyaa vastaan puolestaan hyökättiin sen jälkeen kun mediassa levisivät väitteet Viagran voimalla naisia raiskaavista Gaddafin sotilaista, jotka suunnittelivat omien kansalaisten joukkomurhaa.

Oma lukunsa ovat syyskuun 11. päivän tapahtumia koskeneet selvät valheet, joita Griffin käsittelee kirjansa lopussa.

Bushin hallinto esimerkiksi väitti iskujen tulleen täydellisenä yllätyksenä Yhdysvaltojen ilmapuolustukselle. Edellisen kolmen vuoden aikana Yhdysvalloissa oli kuitenkin järjestetty ainakin 15 eri sotaharjoitusta, joissa kaapatuilla matkustajakoneilla iskettiin Valkoiseen taloon, YK:n päämajaan tai World Trade Centeriin pilvenpiirtäjiin.

Griffin kirjoittaa myös WTC-tornien tuhoutumisesta, joka ei hänen mukaansa vastannut sitä, mitä olisi voinut odottaa lentokoneiden törmäyksistä ja niiden aiheuttamista tulipaloista. Kolmanteen romahtaneeseen tornitaloon WTC-7:ään ei edes osunut mitään lentokonetta.