keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Pommi-isku, josta harva kuuli

KANSAN UUTISET 20.10.2017

Somalian pääkaupungissa Mogadishussa tehtiin lauantaina yksi maailmanhistorian tuhoisimmista terrori-iskuista. Ainakin 320 ihmistä menetti henkensä ja 500 ihmistä vammautui itsemurhaiskussa, jossa sotilasräjähteillä lastattu kuorma-auto räjäytettiin kaupungin keskustaan johtavalla päätiellä keskellä pahinta iltapäiväruuhkaa. Räjähteet oli piilotettu riisisäkkien alle.

Rakennukset tuhoutuivat satojen metrien säteellä räjähdyspaikasta. Alueella sijaitsi korkea toimistorakennus, poliitikkojen ja virkamiesten suosima Safari-hotelli, Somalian Punaisen Puolikuun päämaja, lukuisia kauppoja, kioskeja, pankkeja, ravintoloita ja asuinrakennuksia.

Alkuviikosta kuolonuhrien määrän uskottiin vielä kasvavan, kun rakennusten raunioiden raivaustöitä päästään jatkamaan.

Terroristijärjestö Al-Shabaab on tehnyt Mogadishussa pienempiä iskuja säännöllisin väliajoin vuodesta 2011 asti. Kohteena ovat olleet hallituksen ja turvallisuusjoukkojen rakennukset, Afrikan unionin sotilaat tai poliitikkojen suosimat hotellit.

Lauantain räjähdys oli kuitenkin aivan eri luokkaa kuin aiemmat iskut, joissa on harvoin menehtynyt kerralla yli parikymmentä ihmistä.

Iskussa kuolleiden joukossa oli bussillinen ala-asteen oppilaita, nuori pariskunta, joka oli juuri synnyttänyt esikoisensa, sekä lääkäriksi opiskellut nuori nainen, joka oli ystäviensä kanssa ostamassa vaatteita sunnuntaille suunniteltua valmistujaisjuhlaa varten.

Naisen isä saapui sunnuntaiaamuna Lontoosta Mogadishuun osallistuakseen tyttären valmistujaisiin, mutta joutuikin järjestämään hautajaisia.

Verkkolehti Daily Beast kertoi Safari-hotellissa romahtaneen katon alle menehtyneestä amerikansomalialaisesta konsultista, joka tuli pommi-iskun aamuna Somaliaan tekemään Maailmanpankille selvitystä kaupan edistämisestä Somalian ja Minnesotan osavaltion välillä.

Suurin osa kuolonuhreista oli kuitenkin tavallisia kaupunkilaisia, jotka olivat juuttuneet liikenneruuhkaan matkalla kotiin tai olivat töissä tai asioimassa lähialueen toimistoissa, kaupoissa tai kadunvarren pienissä kioskeissa.

Suurin osa uhreista hiiltyi räjähdyksessä tunnistamattomaksi, tai heistä on löytynyt pelastustöissä vain yksittäisiä ruumiinosia. Henkiin jääneistä monet ovat menettäneet raajansa.

Tuhannet paikalliset vapaaehtoiset ovat olleet mukana auttamassa raivaustöissä lauantai-illasta lähtien. Ulkomailla asuvat somalialaiset ovat puolestaan keränneet sosiaalisen median välityksellä rahaa paikalliselle ambulanssifirmalle.

Presidentti Mohamed Abdullahi Farmajo kävi sunnuntaina ensimmäisten joukossa luovuttamassa verta.

35 vakavasti loukkaantunutta pommi-iskun uhria lennätettiin maanantaina tehohoitoon Turkkiin.

Mogadishun Safari-hotellin edustalla tehty itsemurhaisku on kuolonuhrien määrässä mitattuna kaikkien aikojen neljänneksi tai viidenneksi tuhoisin terrori-isku koko maailmassa.

Enemmän ihmisiä on kuollut vain syyskuun 11. päivän iskuissa Yhdysvalloissa, Irakin miehityksen aikana vuonna 2007 tehdyissä sunnikapinallisten autopommi-iskuissa jesidivähemmistön asuttamissa kylissä sekä šaahin vallan aikana Iranissa vuonna 1978 tehdyssä elokuvateatterin tuhopoltossa, jossa kuoli yli 400 ihmistä.

Vuonna 2004 Beslanissa Venäjän Kaukasuksella tehdyssä tšetšeenikapinallisten koulukaappauksessa kuoli 344 panttivankia ja siviiliä, useimmat heistä Venäjän erikoisjoukkojen käynnistämässä panttivankien vapauttamisoperaatiossa.

Twitterissä jotkut ovat ihmetelleet, miksei Mogadishun kaikkien aikojen pommi-iskusta ole syntynyt Las Vegasin, Manchesterin tai Pariisin terrori-iskujen kaltaista maailmanlaajuista somekampanjaa, jossa valtionpäämiehet ja viihdejulkkikset tuomitsevat väkivallan ja osoittavat myötätuntoa uhreille ja omaisille.

Meillä Mogadishun pommi-isku hukkui viikonlopun muiden tapahtumien alle, ja harva taitaa tässä vaiheessa edes tietää koko asiasta. Kun maanantaina New York Times raportoi iskusta etusivullaan, Helsingin Sanomat kertoi aiheesta ulkomaanuutisten häntäpäässä sivulla A25.

Al-Shabaab ei ole toistaiseksi ilmoittanut olleensa iskun takana, ilmeisesti odotettua suuremman kuolonuhrien määrän vuoksi. Pidätettynä oleva järjestön taistelija, joka ajoi toista pienempää räjähdelastissa ollutta autoa, on kertonut kuulusteluissa, että pommi-isku tapahtui ennenaikaisesti, kun itsemurhapommittajan ajama kuorma-auto yritettiin pysäyttää tarkastuspisteellä.

Pommi-iskun varsinaisena kohteena oli Mogadishun lentokenttäalue, jossa Afrikan unionin joukoilla ja Yhdysvaltojen sotilailla on tukikohtansa. Lentokenttäalueella sijaitsevat myös useat länsimaiden edustustot ja kansainvälisten järjestöjen toimistot.

Guardian-lehti kertoi tiistaina, että isku oli tarkoitettu kostoksi Yhdysvaltojen elokuussa tekemälle lennokki-iskulle Al-Shabaabin leiriin 60 kilometriä Mogadishun ulkopuolella. Lennokki-iskussa kuoli useita sivullisia ja lapsia.

Päivitys 12.3.2018: Somalialaisen Lokakuun 14. päivän pommi-iskun pelastuskomitean loppuraportin mukaan iskussa sai surmansa 587 ihmistä. Kuolonuhrien määrärssä mitattuna Mogadishun kuorma-autoisku oli kaikkien aikojen kolmanneksi tuhoisin terrori-isku maailmassa.

torstai 5. lokakuuta 2017

Kuka käski teloittaa Che Guevaran?

KANSAN UUTISET 6.10.2017

Ensi maanantaina tulee kuluneeksi 50 vuotta vallankumoustaistelija Ernesto Che Guevaran kuolemasta. Tulitaistelussa loukkaantunut Che oli otettu vangiksi edellisenä päivänä ja viety kädet sidottuina La Higueran kylän ränsistyneeseen koulurakennukseen Bolivian syrjäisellä maaseudulla.

Lokakuun 9. päivänä 1967 kello yhden jälkeen iltapäivällä 27-vuotias Bolivian armeijan kersantti Mario Terán astui usean olutpullon rohkaisemana sisään koulurakennukseen ja ampui M2-rynnäkkökiväärillä yhdeksän laukausta Che Guevaran jalkoihin, käsivarteen, rintaan ja kaulaan.

Siihen päättyi 11 kuukautta kestänyt sissioperaatio, jossa Bolivian kansalliseksi vapautusarmeijaksi itseään kutsunut 50 kuubalaisen ja bolivialaisen taistelijan ryhmä yritti käynnistää pienviljelijöiden aseellisen vallankumouksen Etelä-Amerikan köyhimmässä ja eriarvoisimmassa maassa.

Uruguaylaisena liikemiehenä esiintynyt Che saapui Boliviaan marraskuussa 1966 ja pystytti sissileirin Nancahuazujoen yläjuoksulle maan eteläosan metsäisille vuorille. Poliisi ja armeija pääsivät kuitenkin sissien jäljille, kun kaksi bolivialaista sissiä karkasi riveistä koulutusjakson lopussa.

Vuoden 1967 maaliskuusta syyskuuhun sissit onnistuivat tekemään vain muutaman väijytyksen, joissa parikymmentä Bolivian armeijan sotilasta sai surmansa ja 50 otettiin vangiksi ja riisuttiin aseista ennen kuin heidät päästettiin vapaaksi.

Bolivialaiset viljelijät eivät kuitenkaan liittyneet sissien riveihin, ja sissit olivat jatkuvasti paossa armeijan sotilaita. Lokakuun alussa Chen joukoissa oli enää 17 sissiä vastassaan 1 800 Yhdysvaltojen aseistamaa ja kouluttamaa armeijan sotilasta.

Viimeisessä taistelussa La Higueran kylän lähellä Che sai osuman jalkaansa ja menetti aseensa.

”Älkää ampuko! Olen Che Guevara ja arvokkaampi teille elävänä kuin kuolleena”, hänen kerrottiin huutaneen antautuessaan Bolivian erikoisjoukoille.

Vain muutama tunti teloituksen jälkeen Che Guevaran ruumista esiteltiin lehtimiehille Vallegranden pikkukaupungin sairaalassa. Bolivian sotilasjohtajat väittivät Chen kuolleen taistelussa saatuihin vammoihin.

Sissejä vastaan taistelleita erikoisjoukkoja johtanut amerikankuubalainen CIA:n agentti kuitenkin raportoi esimiehilleen kiinnioton ja teloituksen yksityiskohdista. Bolivian armeijan kapteenina esiintynyt Felix Rodriguez kertoi saaneensa teloituskäskyn armeijan kenraaleilta pääkaupungista La Pazista.

Tätä väitettä ja sen erilaisia versioita on toistettu myös lukuisissa Che Guevarasta ja hänen kuolemastaan kertovissa kirjoissa.

Kahden tunnetun amerikkalaisjuristin tiedonvapauslain nojalla haltuunsa saamat Yhdysvaltojen viranomaisten asiakirjat kuitenkin paljastavat, että Yhdysvalloilla ja etenkin tiedustelupalvelu CIA:lla oli paljon keskeisempi rooli Bolivian sotilasoperaatiossa ja Che Guevaran teloituksessa.

Michael Ratner ja Michael Steven Smith kertovat kirjassaan Who killed Che? How the CIA got away with murder, kuinka Yhdysvaltojen viranomaiset jäljittivät Che Guevaraa vuodesta 1956 lähtien, jolloin hän oli Meksikossa ja tapasi Fidel Castron ensimmäisen kerran.

CIA yritti surmata Chen sekä Fidel ja Raul Castron jo vuonna 1962 Kuuban vallankumouksen jälkeen.

CIA:lla oli valtuudet harjoittaa propagandaa, taloudellista sodankäyntiä, ennaltaehkäiseviä toimia, sabotaasia sekä kumouksellista toimintaa tukemalla vihamielisiä valtioita vastaan taistelevia aseellisia ryhmiä. Presidentit ja heidän hallintonsa pidettiin tarkoituksellisesti pimennossa esimerkiksi salamurhaoperaatioista.

CIA järjesti vuonna 1964 Bolivian sotilasvallankaappauksen, jossa valtaan tuli kenraali René Barrientos. Bolivian kenraalit ja 1 200 armeijan sotilasta saivat koulutusta Yhdysvaltojen armeijan School of the Americas -sotilaskoulussa Panamassa.

Reaktiona Bolivian sissioperaatioon Yhdysvaltojen armeijan vihreiden barettien erikoisyksikkö koulutti 600 bolivialaista erikoisjoukkojen sotilasta, joiden tehtävänä oli eliminoida Che Guevaran joukot. Yhdysvallat toimitti aseita, helikoptereita ja radiolaitteita ja asetti kaksi amerikankuubalaista CIA:n upseeria erikoisjoukkojen johtoon.

Yhdysvaltalaisjuristit Ratner ja Smith pitävät täysin epäuskottavana erikoisjoukkojen komentajana toimineen CIA:n agentin Felix Rodriguezin väitettä, jonka mukaan hän välitti sotilailleen Bolivian kenraaleilta saamansa teloituskäskyn. CIA:n agentit eivät koskaan aiemmin ottaneet vastaan käskyjä bolivialaisilta upseereilta.

CIA:n johtaja Richard Helms raportoi Chen teloituksesta presidentti Lyndon B. Johnsonin turvallisuusneuvonantajalle Walt Rostowille. Presidentin ei kuitenkaan tarvinnut tietää kaikkea CIA:n roolista teloituksessa. Rostow kirjoitti presidentti Johnsonille pitävänsä teloitusta typeränä mutta luetteli lukuisia teloituksesta koituvia hyötyjä Yhdysvalloille. Lehtimiehiä informoitiin asiasta ennen presidenttiä.