Tyttö eturintamassa

KANSAN UUTISET 29.3.2018

Joulukuun 15. päivä oli melko tavallinen uutispäivä Palestiinan miehitetyllä Länsirannalla. Donald Trump oli edellisellä viikolla ilmoittanut, että Yhdysvallat aikoo siirtää Israelin suurlähetystönsä Tel Avivista Jerusalemiin. Palestiinalaiset nuoret protestoivat päätöstä heittämällä kiviä Israelin sotilaita kohti eri puolilla miehitettyä Länsirantaa. Oli perjantai, muslimien pyhäpäivä.

Sotilaat vastasivat kuten yleensä, kyynelkaasulla, kumiluodeilla ja ampumalla vesitykeillä ulosteelle haisevaa nestettä ihmisten päälle.

Nabi Salehin kylässä 20 kilometriä Ramallahista pohjoiseen tapahtumat saivat kuitenkin epätavallisen käänteen, kun 15-vuotias Mohamed Tamimi sai lähietäisyydeltä ammutun kumiluodin päähänsä. Poika vietiin sairaalaan kalloleikkaukseen.

Pian kaksi sotilasta ilmestyi Mohamedin sedän ja tädin kotipihaan. Taloa kohti oli hetkeä aiemmin ammuttu kyynelkaasukranaatti, joka rikkoi parvekkeen ikkunan.

Monet ovat jo nähneet sosiaalisessa mediassa laajalle levinneen videon, jossa farkkutakkiin pukeutunut 16-vuotias teinityttö Ahed Tamimi tuuppii ja potkii itseään päätä pidempiä sotilaita ja käskee heitä poistumaan talon edustalta. Serkkunsa ampumisesta järkyttynyt tyttö onnistuu läpsäisemään toista sotilasta kasvoihin kämmenellään. Lopulta Ahedin äiti tulee väliin rauhoittamaan tilannetta.

Täydessä suojavarustuksessa olleet aseistautuneet sotilaat säilyttävät malttinsa ja lähtevät hetken päästä kävelemään pois.

Ahedin äidin Facebookissa julkaisema video lähti leviämään, ja pian sitä kommentoitiin Israelin tv-kanavilla. Opetusministeri Naftali Bennett vaati Ahedille ja tämän perheelle elinkautista vankeusrangaistusta.

Sen sijaan monille palestiinalaisille ja Palestiinan solidaarisuusliikkeen aktiiveille ulkomailla Ahedista tuli palestiinalaisten vastarinnan uusi esikuva, joka paljain käsin uskalsi uhmata miehittäjiä.

Neljän päivän kuluttua sotilaat tulivat pidättämään Ahedin tämän kotiin keskellä yötä tehdyssä operaatiossa. Israelin sotilaat kuvasivat pidätyksen, ja siitä näytettiin otteita televisiossa.

Syyttäjä vaati Ahedille kymmenen vuotta vankeutta törkeästä päällekarkauksesta, sotilaiden työn estämisestä ja yllytyksestä väkivaltaan.

Myöhemmin myös Ahedin äiti pidätettiin, kun hän meni poliisiasemalle tiedustelemaan tyttären olinpaikkaa.

Ulkomailla ihmisoikeusjärjestöt kampanjoivat Ahedin vapauttamisen puolesta. Lähes kaksi miljoonaa ihmistä allekirjoitti verkossa vetoomuksen Ahedin ja useiden satojen muiden alaikäisten palestiinalaisten vapauttamiseksi Israelin vankiloista.

Kaikkiaan 1 400 alaikäistä palestiinalaista on saanut syytteen Israelin sotilastuomioistuimissa kolmen viime vuoden aikana.

Viime viikolla sotilastuomioistuin ilmoitti, että syyteneuvottelun tuloksena Ahed ja hänen äitinsä tuomitaan kumpikin kahdeksaksi kuukaudeksi vankeuteen. Molemmille määrättiin myös yli tuhannen euron suuruiset sakot.

Kumiluodilla päähän ammuttu serkku selvisi lopulta hengissä leikkauksen ja usean päivän kooman jälkeen, tosin pää loppuelämän ajan epämuodostuneena, sillä osa hänen kallostaan irrotettiin, jotta luoti pystyttiin poistamaan.

Israelin puolustusvoimien mukaan poika loukkaantui kaaduttuaan polkupyörällä.

Ahed Tamimi ei ollut ensimmäistä kertaa osoittamassa mieltä Israelin sotilaita vastaan. Nabi Salehin kylässä on vuosien ajan joka perjantai marssittu kylän maille rakennettua juutalaisten laitonta siirtokuntaa vastaan. Siirtokunnan asukkaat ottivat vuosia sitten haltuunsa myös kylän vesilähteen.

Israelin sotilaat ovat joka viikko ampuneet kyynelkaasua, kumiluoteja ja haisevaa nestettä mieltään osoittavia kyläläisiä ja heitä tukemaan tulleita ulkomaalaisia aktivisteja ja toimittaja kohti.

Ahedin isä on ollut pidätettynä tai vangittuna 11 kertaa. Yli 400 kyläläistä on saanut vammoja Israelin sotilaiden luodeista tai kyynelkaasukranaateista.

Sotilaat ovat hyökänneet Ahedin perheen kotiin yli 150 kertaa. Kerran kotietsinnässä takavarikoitiin Ahedin isoveljen koulukirjoja.

Sinisilmäinen ja vaaleatukkainen palestiinalaistyttö Ahed pääsi median parrasvaloihin ensimmäisen kerran 11-vuotiaana, kun hän uutiskuvassa heristi nyrkkiä sotilaille, jotka olivat juuri pidättäneet hänen veljensä.

Valokuvan ansiosta tyttö kutsuttiin äitinsä kanssa Turkkiin tapaamaan tuolloin pääministerinä ollutta Turkin nykyistä presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania, joka antoi Ahedille lahjaksi iPhonen.

Siitä lähtien äiti on säännöllisesti kuvannut kyläläisten mielenosoituksia ja julkaissut videoita verkossa. Eräällä kolme vuotta sitten kuvatulla videolla Ahed puraisee israelilaissotilasta käteen yrittäessään yhdessä muiden lasten kanssa vapauttaa 11-vuotiaan pikkuveljensä aikuisen sotilaan painiotteesta.

Ahedin äidin mielestä videoklipit sosiaalisessa mediassa ympäri maailman ovat olleet tehokkaampi ase kuin kivien heittely sotilaita kohti.

Kiinalaista tietourkintaa Afrikassa

KANSAN UUTISET 16.3.2018

Afrikan unionin päämajassa Etiopian pääkaupungissa Addis Abebasssa on tiukat turvatoimet. Afrikan maiden johtajat kokoontuvat täällä sopimaan kaupan vapauttamisesta, rauhansovitteluista ja muista maanosan yhteisistä asioista.

Kiinan valtion rakentamassa vuonna 2012 valmistuneessa kompleksissa hissit antavat vieraille ohjeita edelleen kiinaksi. Käytävillä on muovipalmuja ruukuissa, joita koristaa Kiinan kehityspankin logo.

Afrikan unionin päämaja oli Kiinan valtion lahja maanosan uusille kauppakumppaneille. Rakennuskompleksin 20-kerroksisen lasitornin ja helmenmuotoisen 2 500-paikkaisen istuntosalin rakennusmateriaalit, kalusteet ja tietokoneet tuotiin Kiinasta.

Ranskalaisen Le Monde -lehden mukaan kiinalaiset ovat myös vakoilleet rakennuksen tietoliikennettä ja salakuunnelleet kokoushuoneissa käytyjä keskusteluja vuosien ajan.

Vakoiluepäilyt heräsivät viime vuoden tammikuussa, kun unionin tietojärjestelmistä vastaavan yksikön työntekijät huomasivat, että rakennuksen verkkoliikenteessä oli erikoisia piikkejä öisin kello kahdentoista ja aamukahden välillä, jolloin talossa ei ollut ketään töissä. Kun asiaa tutkittiin tarkemmin, kävi ilmi, että rakennuksen palvelimilla ollut data kopioitiin joka yö ja lähetettiin Shanghaihin.

Tietovuodon paljastumisen jälkeen Addis Abebaan kutsuttiin ryhmä algerialaisia tietoturvaeksperttejä, jotka löysivät rakennuksen seiniin ja kokoushuoneiden pöytiin piilotettuja mikrofoneja.

Salakuuntelulaitteet poistettiin ja tietojärjestelmät uusittiin vähin äänin, mutta tällä kertaa ilman kiinalaista teknistä tukea.

Kiinan suurlähettiläs kiisti väitteet vakoilusta pian Le Monden paljastusjutun ilmestymisen jälkeen ja piti ranskalaislehden väitteitä absurdeina. Hän arveli myös, että kirjoitus tulisi aiheuttamaan ongelmia Kiinan ja Afrikan maiden välisille suhteille.

Afrikan unionin komission puheenjohtaja Moussa Faki kutsuttiin Pekingiin tapaamiseen Kiinan ulkoministerin kanssa ja kiillottamaan Kiinan tahriintunutta julkisuuskuvaa. Tšadin pääministerinä ja ulkoministerinä aiemmin toiminut Faki astui virkaansa vuosi sitten pian tietovuodon havaitsemisen jälkeen, mutta hän piti huolen siitä, ettei asiasta hiiskuttu julkisuuteen.

Kiinan-vierailun aikana Moussa Faki totesi, ettei Afrikan unionilla ollut mitään salattavaa eikä Kiinalla ollut siksi mitään syytä harjoittaa vakoilua unionin päämajassa.

Kiinan ulkoministeri Wang Yi uskoi, että ranskalaislehden väitteiden taustalla oli kateus Kiinan ja Afrikan maiden yhteistyön saavutuksista.

Vierailun kunniaksi laaditun yhteisen julkilausuman mukaan Kiinan ja Afrikan unionin välistä kumppanuutta tultaisiin vahvistamaan entisestään. Afrikkalaisdelegaatio vieraili Pekingissä myös kiinalaisen telejätin Huawein toimitiloissa.

Kun Afrikan unionin hulppea päämaja avattiin juhlallisesti kuusi vuotta sitten, Kiinan kansankongressin ylähuoneen puheenjohtaja Jia Qinglin luovutti rakennuksen kultaisen avaimen Afrikan komission silloiselle johtajalle.

Jian mukaan rakennuskompleksi oli kunnianosoitus Kiinan ja Afrikan maiden väliselle uudenlaiselle strategiselle kumppanuudelle, joka perustuu poliittiseen tasavertaisuuteen, keskinäiseen luottamukseen ja molemminpuoliseen hyötyyn.

Unionin silloisen puheenjohtajamaan Päiväntasaajan Guinean diktaattori Teodoro Obiang totesi, että uusi rakennus osoitti, kuka on Afrikan todellinen ystävä.

Afrikan komission silloinen johtaja, gabonilainen Jean Ping puolestaan kiitti Kiinaa siitä, että se oli rakentanut talon Afrikan unionille ilmaiseksi ja vieläpä toimittanut samalla myös kaikki tarvittavat laitteet ja huonekalut.

Le Monden paljastusten jälkeen monissa Afrikan maissa on varmasti mietitty Kiinan uusien rakennushankkeiden mukanaan tuomia vaikutuksia. Kiinalaisyhtiöt ovat rakentaneet vastikään uudet parlamenttirakennukset Malawiin, Lesothoon ja Sierra Leoneen. Sopimukset on tehty myös Zimbabwen ja Kongon parlamenttirakennuksista sekä Egyptiin suunnitteilla olevan uuden hallinnollisen pääkaupungin rakennusurakasta.

Monet ovat myös pohtineet, miksi Afrikan unioni haluaa yhä kiistää Kiinan tökerön tietourkinnan. Verkkolehti Geopolitical Monitor arveli, että useimmat Afrikan maat ovat nykyään niin täydellisesti riippuvaisia Kiinan tuesta, kaupasta ja investoinneista, ettei hyviä suhteita kannata vaarantaa.

Kiinan ja Afrikan maiden edellisessä huippukokouksessa Kiina lupasi 60 miljardin dollarin edestä uusia tiehankkeita, rautateitä ja talonrakennushankkeita eri puolille Afrikkaa. Viime vuonna Kiinan ja Afrikan maiden välinen kauppa kasvoi lähes viidenneksellä. Kiinan investoinnit Afrikassa ovat kasvaneet 50-kertaisesti sitten vuoden 2010.

Le Monden mukaan Kiina ei myöskään ole ainoa Afrikan unionia vakoillut ulkovalta. Britannian signaalitiedustelupalvelu GCHQ on myös salakuunnellut unionin virkamiehiä ja Afrikan maiden johtajia.

Tehovalvontaa Kiinan Silkkitiellä

KANSAN UUTISET 2.3.2018

Miltä tuntuisi elää maassa, jossa kadulla pitäisi pysähtyä poliisin tarkastuspisteellä sadan metrin välein henkilökortin skannausta, silmien iiristunnistusta ja matkapuhelimen sisällön tarkastusta varten?

Kadunkulmiin ja lyhtypylväisiin asennetut valvontakamerat tunnistaisivat henkilöllisyyden ihmisten kasvoista ja tallentaisivat jokaisen matkareitin.

Supermarketin tai pankin ovella silmät ja kasvot kuvataan taas, käsilaukut läpivalaistaan ja vartija tekee asiakkaille ruumiintarkastuksen.

Huoltoasemalla pitäisi näyttää henkilökorttia ja pysähtyä kasvojentunnistukseen ennen kuin saisi luvan tankata.

Kaikkiin autoihin on asennettu satelliittipaikantimet. Puhelimiin pitää ladata pikaviestisovellus, joka tallentaa kaikki keskustelut, viestinvaihdot ja vastaanotetut videot viranomaisten ylläpitämään tietokantaan.

Jos ostaa kaupasta keittiöveitsen, siihen merkitään laserilla henkilökortin ruutukoodi – ainakin jos sattuu kuulumaan väärään etniseen ryhmään.

Edellä kuvatut esimerkit eivät ole George Orwellin romaanista, vaan tämän päivän todellisuutta Kiinan Sinkiangissa.

Yhdysvaltalainen historianprofessori ja Kiina-tutkija James Millward kuvaili Sinkiangissa viime vuonna käyttöön otettuja uusia valvontamenetelmiä New York Timesissa helmikuussa julkaistussa artikkelissa.

Öljyrikkaalla Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinan luoteisosassa on 24 miljoonaa asukasta, joista 11 miljoonaa kuuluu islaminuskoisiin uiguureihin.

Alueen virallisesta nimestä huolimatta uiguureilla ei ole Sinkiangissa minkäänlaista itsehallintoa. Poliittisista linjauksista päättää kommunistipuolue, jota Sinkiangissa edustavat useimmiten vain Kiinan valtaväestöön kuuluvat puolueen jäsenet.

Viime vuonna Sinkiangissa hyväksyttiin laki, joka kieltää uiguurimiehiltä ”epänormaalin parran” kasvattamisen, ilman sen tarkempaa määrittelyä siitä, millainen parta on epänormaali. Naisilta kiellettiin kasvohunnun käyttö. Valtiollisen tv-kanavan katsominen määrättiin pakolliseksi.

Edellisenä kesänä valtion tai kunnan virassa olevilta uiguureilta kiellettiin muslimien paastokuukauden vietto.

Alkoholin myynti tuli pakolliseksi kaikissa ruokakaupoissa ja ravintoloissa.

Uiguureja on syrjitty Sinkiangissa ja muualla Kiinassa vuodesta 1949 lähtien, jolloin puna-armeija miehitti alueen.

Vuoden 2001 syyskuun 11. päivän tapahtumien jälkeen uiguurit joutuivat viranomaisten silmätikuksi kommunistipuolueen käynnistettyä oman separatismin, ekstremismin ja terrorismin vastaisen kampanjansa, jonka verukkeella toisinajattelijoiden vainoamista on kiristetty koko maassa.

Uiguureja oli mukana myös Osama bin Ladenin sotilaskoulutusleireillä Afganistanissa, ja kommunistipuolue pelkäsi uiguurien ääriliikkeiden väkivaltaisia iskuja myös Kiinassa.

Sinkiangissa mellakoitiin vuonna 2013, ja seuraavana vuonna tehtiin kolme pommi-iskua, joiden kohteena olivat poliisiasemat ja alueen pääkaupungin Ürümqin rautatieasema.

Vastaavien tapahtumien ennaltaehkäisemiseksi viranomaiset ovat laatineet kaikista Sinkiangin uiguureista henkilökohtaisen uhkaprofiilin. Ihmisten pitää täyttää lomake, jossa selvitetään sukulaisuussuhteita, uskonnollisia käyttäytymistapoja ja onko henkilöllä tuttavia ulkomailla tai pidätettynä. Kaikki tiedot tallennetaan tietokantaan, joka luokittelee henkilön joko luotettavaksi, normaaliksi tai epäilyttäväksi.

Epäilyttäviksi luokitellut henkilöt eivät saa matkustaa toiselle paikkakunnalle, vuokrata asuntoa tai hakea työpaikkaa. Pahimmassa tapauksessa heidät passitetaan uudelleenkoulutusleireille.

Yli puoli miljoonaa uiguuria on suljettu pidätysleireihin viime vuosina. Orpokodit ovat paikoitellen niin täynnä, että lapsia lähetetään sijoituskoteihin muualle Kiinaan.

Radio Free Asia kertoi syksyllä, että Hotanin prefektuurissa paikalliset poliisiviranomaiset komennettiin pidättämään 40 prosenttia alueen uiguuriväestöstä.

Uudet valvontamenetelmät otettiin käyttöön pian sen jälkeen kun Chen Quanguo nimitettiin Sinkiangin alueen puoluesihteeriksi. Chen toimi aiemmin puoluesihteerinä Tiibetissä, missä hän onnistuneesti tukahdutti hallituksen näkyvän arvostelun poliisivalvontaa lisäämällä. Viime syksynä Chen nimettiin myös Kiinan kommunistipuolueen politbyroon jäseneksi.

Sinkiangissa Chen moninkertaisti turvallisuusviranomaisten resurssit. Teknisten valvontainnovaatioiden käyttöönoton lisäksi hän on kohentanut työllisyyttä palkkaamalla kymmeniä tuhansia uusia poliiseja ja tiedonantajia, useimmat heistä uiguuriväestöstä.

Sinkiangin tilannetta pitkään seuranneet tutkijat uskovat, että tehovalvonnan tavoitteena on turvata alueen öljyntuotantoa sekä Kiinan uuden Silkkitien rakennushankkeita. Samalla uiguurialuetta käytetään myös koekenttänä yhä lisääntyvälle tietourkinnalle muualla Kiinassa.

Kiina käyttää sisäiseen turvallisuuteen nykyään enemmän rahaa kuin maan puolustusbudjettiin.